Torstaina julkaistu Yougovin mielipidemittaus on puhuttanut ruotsalaisia. Sen perusteella ruotsidemokraatit olisi noussut ensi kertaa Ruotsin suurimmasi puolueeksi.
Ruotsidemokraatit sai Metro-lehden tilaamassa kyselyssä 25,2 prosentin kannatuksen. Viime syksyn vaalit voittaneen sosiaalidemokraattisen puolueen kannatus oli 23,4 ja maltillisen kokoomuksen 21 prosenttia.
Viestintäyhtiö Rud Pedersenin toimitusjohtajan ja Ruotsin politiikan asiantuntijan Andreas Krohnin mielestä Ruotsissa keskustellaan siitä, kuinka paljon maahanmuutosta ja integraatiosta tulisi keskustella.
– Käynnissä on paljon väittelyä itse väittelystä, hän toteaa Verkkouutisille.
Ruotsidemokraatit sai vaaleissa liki 13 prosentin kannatuksen. Vaalien jälkeen muut puolueet sulkivat ruotsidemokraatit kuitenkin päätöksentekoprosessin ulkopuolelle sitoutumalla yhdessä jatkamaan avointa maahanmuuttopolitiikkaa.
Ruotsidemokraattien aseeksi jäi parlamentin vaa’ankieliasema. Se hyödynsi kannatustaan viime talvena, kun se äänesti oppositiossa istuvan keskustaoikeistolaisen allianssin budjetin puolesta ja kaatoi punavihreän koalitiohallituksen budjetin.
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä totesi perjantaina Iltalehdelle ruotsidemokraattien nousun kertovan, ettei muiden puolueiden valitsema strategia puolueen eristämisestä toimi.
”Muut puolueet ovat antaneet viestiä, että SD:tä äänestämällä ääni menisi hukkaan, koska heidän kanssaan ei haluta tehdä yhteistyötä. Mutta kannattajat ovat sinnikkäitä”, Markku Jokisipilä totesi.
Jokisipilän mukaan ruotsidemokraatteja kohdeltaisiin muissa Euroopan maissa kuin tavallista puoluetta.
”Ruotsi on yksi maailman vahvimmista monikulttuurisuuden kannattajista, joten siksi on vaikea ja kivulias prosessi ottaa SD mukaan poliittiseen päätöksentekoon”, Jokisipilä sanoi.
Eri taustalta
Andreas Krohnin mielestä ruotsidemokraatteja arvioidaan muissa Pohjoismaissa liiaksi omiin puolueisiin verraten. Esimerkiksi hän nostaa perussuomalaiset.
– Puolueen juuret ovat Suomen maaseudulla ja se on eräänlainen kansanliike. Ruotsidemokraattien tausta on taas uusnatsijärjestöissä.
Krohnin mukaan puolue joutuu jatkuvasti erottamaan jäseniään jyrkkien maahanmuuttoon liittyvien lausuntojen vuoksi. Krohn ei myöskään usko, että puolue muuttuu maltillisemmaksi sen suosion kasvaessa.
– He houkuttelevat silti ihmisiä, jotka he joutuvat lopulta erottamaan.
Krohn toppuuttelee mielipidemittauksen herättämää kohua. Hänen mukaansa puolueen suosio on kasvanut, mutta ei niin dramaattisesti kuin Yougovin kysely näyttäisi osoittavan.
Kyselyn tulos perustuu 1 527 sen Internet-paneeliin kuuluvan 18–74 -vuotiaan vastauksiin. Paneeliin pääsee mukaan ilmoittautumalla. Siksi sen luotettavuus on kyseenalainen.
– Tämä kysely herätti muut mielipidemittaajat tuottamaan omia kyselyitään mahdollisimman pian, hän kuitenkin myöntää.
Andreas Krohn uskoo ruotsidemokraattien olevan edelleen vasta maan kolmanneksi suosituin puolue sosiaalidemokraattien ja maltillisen kokoomuksen jälkeen. Hän muistuttaa, ettei ruotsidemokraatit ole päässyt vastaaviin lukuihin missään muissa kyselyissä.
Ruotsidemokraattien kasvava suosio on Krohnin mukaan helppo laittaa maahanmuuttokeskustelun piikkiin. Todellisuudessa sen taustalla on hänen mukaansa kuitenkin Ruotsin perinteisten valtapuolueiden rivien sekaannus.
– Kun suunnitelma puuttuu, saavat populistit ääniä.