Kun Ruotsi vielä äsken supisti asevoimiaan, vastustiko Suomi?

Professori Alpo Rusi kysyy, miten Suomen Ruotsi-diplomatia onnistui tehtävässään 2000-luvulla.

Professori Alpo Rusi on kirjoittanut Verkkouutisiin blogin Suomen 2000-luvun Ruotsi-diplomatiasta. Rusin mukaan Ruotsissa oli uskottu syvään rauhaan ja suoritettu samankaltaisia armeijan yksipuolisia supistuksia kuin 1920-luvulla.

– Vasta Venäjän anastettua ovelasti Krimin niemimaan talvella 2014, Tukholmassa, kuten myös Helsingissä, jouduttiin myöntämään, että kylmä sota teki paluuta. Vihjailut tähän suuntaan oli torjuttu aiemmin jyrkin sanakääntein. Näin huolimatta siitä, että Venäjän sotilaallinen uhmakkuus oli koettu Itämeren alueella jo aiemmin, Alpo Rusi toteaa blogissa.

Rusin mukaan Suomen puolustuksen näkökulmasta Ruotsin asevoimien supistukset tulivat huonoon aikaan. Suomen asema on vaikeutunut, koska Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteistyön hyötysuhde ei ole kohdallaan.

– Voidaan kysyä, miten Suomen Ruotsi-diplomatia onnistui tehtävässään 2000-luvulla. Luotiinko Tukholmassa paineita, jotta Ruotsi luopuisi ainakin osasta armeijansa alasajoa siksi, että se heikensi suoraan Suomen sotilaallista asemaa?, Rusi kysyy.

– Vai oliko Suomen turvallisuuspoliittisessa strategiassa Venäjän uhka myös alimitoitettu niin, että suomalaiset diplomaatit eivät Tukholmassa katsoneet aiheelliseksi keskustella supistuksista? Näin tuskin on voinut tapahtua. Onhan myös Ahvenanmaan demilitarisoitu asema enemmän tai vähemmän myös yhteinen ongelma.

Mainos