Kun roskapussin viennistä tuli kohokohta

Espanjan Aurinkorannikolla asuvat Matti Kairi ja Hilkka Vahervuori kertovat selviytymiskeinoistaan.

[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”karanteenissa” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Ulos asunnosta saa poistua vain, jos viet roskapussin, käyt ruokakaupassa, apteekissa tai lääkärissä.

Pariskunnat eivät saa kävellä kadulla vierekkäin. Eikä autossa saa olla kuin yksi ihminen kerrallaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Miten Espanjan tiukoissa karanteenioloissa selviytyy järjissään? Aurinkorannikon kokoomuslaiset kertovat.

Aurinkorannikon Kokoomuksen puheenjohtajan Matti Kairin parvekkeelta Fuengirolasta avautuu ääretön merimaisema.

Parvekkeeltaan hän näkee niin auringon nousut kuin laskutkin.

Näkymästä on tullut Kairille erityisen tärkeä tilanteessa, jossa Espanja taistelee koronaviruksen kourissa ja ihmisten liikkumista on rajoitettu rajuin toimin.

– Tämä antaa jo itsessään levollisen olon, kun katselee tuonne äärettömyyksiin. Ymmärrän, että sellaisilla ihmisillä voi olla ahdistava olo, jos ikkunat ovat suoraan naapuritalon seinää vasten.

Matti Kairi asuu Fuengirolan-asunnossaan talvikuukaudet nyt yksin. Vaimo Tuula kuoli viime syksynä. Helmi-maaliskuun vaihteessa Kairin luona oli kylässä hänen kolmesta jo aikuisesta lapsestaan nuorin.

– Hänen lähdettyään (8.3) iski pian tämä koronakriisi ja kyllä siinä kohtaa tuli ensin aikamoinen tyhjyyden tunne.

Isoja rajoitustoimia koronaviruksen hillitsemiseksi ryhdyttiin panemaan Espanjassa asteittain toimeen maaliskuun puolivälin paikkeilla.

Vielä tuolloin lauantaina (14.3) aamupäivästä kisattiin Aurinkorannikon Kokoomuksen perinteinen Ruiskukkagolf. Tähän liittyvä palkintojen jako sekä gaalaillallinen – johon oli kutsuttu noin 90 henkeä – päätettiin kuitenkin perua.

Kairi kertoo, että jo tässä vaiheessa ilmassa oli vahvasti sellainen henki, että kaikki vastuulliset toimijat pyrkivät välttämään isoja kokoontumisia.

– Soitin ravintolaan ja ilmoitin, että tilanne on nyt vakava ja että perumme tilaisuuden.

Entä ne palkinnot?

– Ne ovat edelleen täällä minun olohuoneessani.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1585332571145{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”karanteenissa-01″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Seuraavana maanantaina tiukat rajoitukset astuivat toden teolla voimaan.

Kaikki ravintolat ja iso osa muistakin liikkeistä on nyt kiinni ja poliisi valvoo ja sakottaa, jos tiukkoja ulkonaliikkumiskieltoja tavalla tai toisella rikkoo.

– Kuulin juuri Radio Finlandiasta, miten lentokentälle samalla taksilla mennyt pariskunta oli saanut tuhannen euron sakot.

Rannoille ei saa mennä missään nimessä. Kiellettyjä oleskelutiloja ovat myös taloyhtiöiden yhteiset sisäpihat ja kattoterassit. Poliisi valvoo näitä kuvauskoptereillaan.

– Jos poliisi tulee kadulla vastaan, sinun pitää osata kertoa, mistä tulet ja minne olet menossa. Jos tulee vaikka ruokakaupasta, pitää olla kauppakassi ja kuitti ostoksista.

Kävelemisen sijaan tuntuu, että autolla liikkumiseen kannustetaan lyhyilläkin matkoilla.

Matti Kairi on 73-vuotias eli koronaviruksen riskiryhmässä.

Suomessa hänen ikäisiään kehotetaan nyt välttämään kaupassa käyntiä ja moni saakin apua eri tahoilta niin, että kauppakassit toimitetaan suoraan ovelle.

Kairi käy Fuengirolassa kuitenkin itse autolla ruokakaupassa, vaikka apua olisikin tarvittaessa saatavilla. Hän perustelee tätä sillä, että hygieniatoimet ovat täkäläisissä ruokakaupoissa suomalaisia tiukemmat.

– Kun täällä menee ruokakauppaan, sinulle työnnetään jo heti ovella kertakäyttöhanskat käteen. Kauppaan ei pääse kerralla sisään kuin 10–12 henkeä kerralla eikä myyjää saa mennä kahta metriä lähemmäs.

Kertakäyttöhanskat suojaavat virusten leviämistä etenkin vihannes- ja hedelmätiskeillä, kun ihmiset lappavat pusseihinsa tomaatteja ja appelsiineja.

– Hanskoja on ollut täällä jo ennenkin saatavilla (hedelmä- ja vihannestiskien yhteydessä). Veikkaan, että ne tulevat jatkossa pakollisiksi.

Minkälainen on tyypillinen arkipäiväsi näissä oloissa?

Kaikki lähtee tietysti aamupalasta. Sillä välin, kun kaurapuurohiutaleet vetäytyvät, Kairi yleensä jumppaa.

– Meillä on ollut täällä keskiviikkoisin (ennen koronakriisiä) sellainen äijäjumppa. Aika hyvin noita liikkeitä on vielä muistissa.

Telkkaristakin tulee ohjattua jumppaa. Paljon aikaa menee myös erilaisiin sähköposteihin ja viesteihin vastaamisessa. Yhteydenpitoon eri tahojen, sukulaisten ja ystävien kanssa.

– Kuukausi sitten syntyi viimeisin lapsenlapseni. Onhan se tosi hienoa, kun hänestä näkee kuvia.

Kirjoja Kairi ei ole toistaiseksi ehtinyt lukea niin paljon, kuin oli ajatellut. Uutisia hän seuraa kuitenkin aktiivisesti.

– Sitä tulee luettua Verkkouutisia ja muuta, niin pääsee aika hyvin jyvälle, missä mennään.

Monet suomalaiset lähtivät koronakriisin puhjettua lentokoneella Suomeen. Miksi olet halunnut toistaiseksi jäädä tänne?

– Paluulento minullakin oli varattu huhtikuun loppuun, mutta se todennäköisesti peruuntuu. Täällä tuntee olonsa kuitenkin niin pahuksen turvalliseksi omassa asunnossa. Espanjassa on meneillään taudin pahin puhkeamisvaihe, kun karanteenin alkamisesta on kulunut kaksi viikkoa. Siksi pyrin välttämään sitä, että menisin lentokentälle ihmisten joukkoon, istuisin sitten tiiviisti koneessa ja olisin pari viikkoa karanteenissa Suomessa.

Matti Kairi sanoo luottavansa espanjalaiseen terveydenhoitoon ja täkäläisiin sairaaloihin vallitsevassa kriisitilanteessakin.

Koronavirukseen sairastuminen ei pelota ainakaan niin, että hän kokisi tarpeelliseksi lähteä tältä istumalta Suomeen.

Yksinäisyys – se on täällä Espanjassa, neljän seinän sisällä toki haastavinta.

Akuutti koronavirustilanne on kuitenkin tiivistänyt yhteydenpitoa läheisiin aivan uudella tavalla.

Kairilla on kolme aikuista lasta, joista yksi asuu Itävallan Wienissä, toinen Lohjalla ja kolmas Espoon Leppävaarassa.

– Nämä kolme soittavat minulle nykyään ihan päivittäin. Illansuussa vaihdamme aina kuulumisia. Jokaisella on omat soittoaikansa.

Kairin lapset ovat olleet myös keskenään aiempaa tiiviimmin yhteyksissä. Käyneet keskustelua siitä, “miten tuo isä pärjäilee”, naureskelee Kairi.

Tämä kaikki perheen tiivistynyt yhteydenpito on ollut Matti Kairille tässä tilanteessa valtavan tärkeää.

Miten koronavirusepidemia maailmalla etenee ja mitä kaikkea tästä seuraa, sitä on vaikea ennustaa.

Kairi arvioi, että huhtikuun lopulla tiukkoja rajoitustoimia kenties voitaisiin Espanjassa lähteä asteittain jo purkamaan.

Miten tilanne etenee Suomessa, tätä on vaikea ennustaa. Epidemian on arvioitu kestävän vielä useita kuukausia.

Jos selviät lähiviikkoina tai kuukausina sairastumatta, pelottaako mahdollinen toinen aalto? Jääkö tästä sellainen koronaviruksen pelko takaraivoon?

– Kun sitä on itselläkin 73 vuotta lasissa, niin toki tietty varovaisuus jää. Jos joku jossain aivastaa, hyppään varmasti saman tien sivuun ja otan etäisyyttä. Ja sitä täytyy pohtia jatkossa varmasti tarkkaan, minkälaisiin paikkoihin ja tilaisuuksiin uskaltaa mennä.

Matti Kairi uskoo jättävänsä tulevana kesänä Suomessa ollessaan todennäköisesti kaikenlaiset yleisötilaisuudet ja kesäteatterit vielä väliin.

Syyskuussa Sibelius-viikot Lahdessa kuitenkin kiinnostaisivat. Ja Kokoomuksen puoluekokous, joka siirrettiin vastikään kesäkuulta syyskuun alkuun ja joka pidetään Porissa.

– Tunnen hyvin tilan, jossa se järjestetään (Porissa). Se on onneksi varsin avoin tila, ei lainkaan ahdas.

Matti Kairi seuraa uutisten lisäksi myös jonkin verran keskustelua sosiaalisessa mediassa. Hän kokee, että osalla ihmisistä “mopo on lähtenyt vähän keulimaan”.

– Minua ärsyttää sellainen omaan napaan tuijottelu. Miksi ihmiset valittavat? Nyt pitäisi puhaltaa vain yhteen hiileen.

Matti Kairi uskoo, että tiukat rajoitustoimet koronaepidemiassa ovat Espanjassa perusteltuja ja paikallaan. Hän kannustaa samaan nyt Suomessakin:

– Ei pitäisi jäädä liikaa odottelemaan, vaan tehdä kaikki tiukat toimet heti. Ihmisten liikkumista pitäisi rajoittaa radikaalisti, jotta tämä saadaan nopeammin pois ja talous taas pyörimään.

Samalla talouselämää tulisi tukea kuitenkin vahvasti. Kairi uskoo, että yhtälö on ratkaistavissa ja suomalainen yhteiskunta toipuu koronakriisistä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1585332578976{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”karanteenissa-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Aurinkorannikon Kokoomuksen varapuheenjohtaja Hilkka Vahervuori tunnustaa tehneensä yhtenä päivänä “vähän syntiä”.

Hän päätti jättää auton kotiin ja lähti käymään 2,5 kilometrin päässä sijaitsevassa apteekissa kävellen.

– Siinä matkalla vähän kipittelinkin. Poliisiauto ajoi ohi, muttei kuitenkaan pysäyttänyt minua. Pari autoa kuitenkin tööttäili.

Syynä ovat koronakriisin johdosta Espanjaan asetetut tiukat ulkona liikkumisrajoitukset, jotka kannustavat vahvasti autoiluun. Eikä autossa saa olla kuin yksi ihminen kerrallaan, ellei mukana ole liikuntarajoitteisia tai huollettavia, kuten lapsia.

Jos ajatellaan ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ikäihmisten kannustamista liikuntaan, koronakriisi tuntuukin kääntäneen tämän kaiken hassusti päälaelleen.

– Tässä meidän lähellä on liikenneympyrä, jossa poliisi pysäytteli yhtenä päivänä autoja, kun olin menossa kauppaan. Kaikki ne autot, joissa oli kaksi ihmistä, pysäytettiin, mutta minulle (kun olin yksin liikenteessä), ne vain vilkuttivat.

Hilkka Vahervuori asuu miehensä Pertti Nenosen kanssa Espanjan Aurinkorannikolla. Vahervuori sanoo Matti Kairin tapaan luottavansa espanjalaiseen terveydenhoitoon ja täkäläisiin sairaaloihin vallitsevassa kriisitilanteessakin.

– Sairastuminen ei itseäni oikeastaan ole pelottanut, vaikka olenkin ikäni puolesta riskiryhmässä. Olen kuitenkin hyvässä kunnossa eikä minulla ole mitään perussairauksia. Miehelläni on kuitenkin sairauksia, joten etenkin tämän vuoksi minun täytyy suojella itseäni, jotten tuo tautia kotiin.

Kun Hilkka Vahervuori lähtee käymään kaupassa tai poistuu muutenkin asunnostaan, hän pukee saman tien käsiinsä lateksihanskat ja kasvosuojaimet.

– Kun tulen kotiin, otan hanskat pois, pesen kädet ja laitan käteeni uudet hanskat ennen kuin alan purkamaan kauppaostoksia kassista.

Päivät neljän seinän sisällä kuluvat pienten puuhastelujen merkeissä. Aamuisin hän katsoo Elisa Viihteen tallenteelta Ylen aamutelevision – näin pysyy hyvin kärryillä Suomen asioista.

Ennen tätä Verkkouutisten puhelinhaastattelua Vahervuori kertoo tehneensä Aurinkorannikon Kokoomukselle esitettä.

Fuengirolan televisiosta otettiin myös yhteyttä ja pyydettiin kymmenen sekunnin videoklippiä ohjelmaan “Pysy kotona”.

– Mieheni kuvasi sen ja lähetin videklipin sinne äsken.

Iltakuudelta on vuorossa aina naisten kesken Teams-keskustelu Microsoftin sovelluksella.

– Meitä on 6–8 naista, höpöttelemme omiamme ja kerromme kuulumisia.

Iltakahdeksalta taas on monista muistakin maista tuttu “parvekeaktiivisuus”, johon osallistuvat kaikki.

– Menemme parvekkeillemme, vilkuttelemme kännyköillä valoja, paukuttelemme kattiloiden kansia ja taputamme näin hoito- ja pelastushenkilökunnalle.

Kun Hilkka Vahervuorelta kysyy, mikä tässä kaikessa on ollut haastavinta, hän ei epäröi vastausta.

– Haastavinta on tietenkin se, kun ei pääse ulkoilemaan. Tykkään käydä juoksemassa ja pelaamme golfia, mutta nyt ei pääse mihinkään tällaisiin. Ja kaikki kulttuuritapahtumat ja konsertit on myös peruttu.

Välillä Vahervuori kokee tulevansa “ihan mökkihöperöksi”, vaikka onkin keksinyt tähän liittyen omia selviytymiskeinoja.

– Kun meillä on läpitalon huoneisto ja molemmin puolin parvekkeet, olen tässä pari kertaa avannut ovet ja kipitellyt sellaista lenkkiä.

Ja sitten on tietysti päivittäinen roskien vienti. Tämänkin reilun sadan metrin liikkumisen Vahervuori pyrkii maksimoimaan niin, että menee yhdestä ovesta ulos ja toisesta sisään.

– Siihen menee ehkä sellainen kymmenen minuuttia, kun kierrän vähän pidemmän kaavan kautta.

Sitä Vahervuori on miehensä kanssa naureskellut, että kunpa edes jollain heidän ystävällään olisi koira, jotta saisi sillä tekosyyllä lähteä ulos.

Hilkka Vahervuori ja Pertti Nenonen ovat matkanneet Espanjan Aurinkorannikolle syksyisin autolla ja sieltä takaisin Suomeen keväisin.

Laivaliput on jo nytkin ostettu Saksan Travemündestä Helsinkiin.

– Nyt kun maat ovat alkaneet sulkea rajojaan, meillä on sellainen tieto, että kotiin palaajat saavat ajaa Ranskan ja Saksan läpi, jos laivaliput on jo ostettu.

Poimintoja videosisällöistämme

Hilkka Vahervuori ymmärtää ja hyväksyy Espanjan asettamat tiukat rajoitustoimet koronaepidemian hillitsemiseksi. Vahervuoren mukaan ihmiset noudattavat toimia myös varsin hyvin.

Vahervuori on Matti Kairin kanssa samoilla linjoilla siinä, että koronavirusepidemia pitää ottaa Suomessakin tosissaan. Hän kannattaa tiukkoja rajoitustoimia epidemian hillitsemiseksi.

Entä minkälaisia uusia, hyviä oivalluksia arki neljän seinän sisällä on tuonut?

Vahervuori miettii hetken ja nostaa sitten esiin yhden asian.

– Onhan se tietenkin ihanaa, kun on rauhallinen aamu. Normaalielämässä sitä on ollut aina heti aamusta jotain palaveria tai menoja. Nyt olen saanut istahtaa kahvikupin ääreen rauhassa, lukenut digi-Hesarin. Ehkä tällaisen tavan voisi ottaa jatkossakin, sitten kun tämä kriisi on ohi.

– Toisaalta jos (normaalielämässä) lähden lenkille, tykkään lähteä heti aamusta. Se on jäänyt nyt pois ja tämän haluan myös ehdottomasti palauttaa, kun elämä aikanaan normalisoituu.

Kun koronaepidemia alkaa jossain vaiheessa hellittää, mitä tästä kaikesta jää käteen?

Hilkka Vahervuori kertoo pohdiskelleensa ystäviensä kanssa sitä, miten iso turvallisuusuhka vastaavankaltaisista viruksista voi tulla jatkossa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tällainen virus voi syntyä jossain tai se voi olla myös jonkun terroristin kehittämä. Tämä (koronakriisi) on pannut miettimään kyllä näitä asioita.

Vahervuori uskoo kiinnittävänsä jatkossa tavallista enemmän huomiota myös hygieniaan.

– Aika huolettomasti sitä on ennen tätä kriisiä elänyt.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Mainos