Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra hämmästelee sitä, että perusväylänpidon rahoitus laskee ensi vuonna, vaikka yhteisesti on sovittu määrärahatason nostosta.
– Kun tätä talousarvioesitystä lukee ja räknäilee näitä perusväylänpidon rahoja, niin kyllähän tässä vähän silmä sumenee, kun suru tulee, Jukka Kopra sanoi eduskunnan käsitellessä ensi vuoden budjettia liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan osalta.
Korpa päättelee, että liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) omankin arvioin mukaan vasta seuraava hallitus nostaa perusväylänpidon rahoituksen sille tasolle, millä sen kuuluu olla.
– Tätä sopii kyllä nyt ihmetellä, kun tuntuu, että tällä hallituksella riittää kyllä rahaa kaikkialle, mutta ei sitten tänne hyviin investointeihin, tieliikenteeseen, perusväylänpitoon. Eikö teillä ole kykyä priorisoida hallituksessa näitä menoja, Korpa kysyi.
Hän ihmetteli, eikö kannattaisi käyttää tieliikenneinvestointeihin rahaa vaikka velaksi, sillä ne tuottavat itsensä takaisin ajan kuluessa.
Tällä kaudella asfaltoitu 4[nbsp]000 km, edellisellä 1[nbsp]700 km
SDP:n kansanedustajan Seppo Eskelisen mielestä kokoomuksen puheenvuorot kuulostavat ”vähän oudolta”. Hänen mukaansa hallitus on panostanut liikennepolitiikkaan ja maakuntien saavutettavuuteen ”hurjasti”.
– Yli kaksi miljardia käynnistyy väyläinvestointeja ja edelleenkin tulee lähes 300 miljoonaa enemmän perusväylänpitoon rahaa kuin edellisen hallituksen aikaan ja vuodesta 25 eteenpäin 400 miljoonaa euroa. Se on selvää, että se ei siellä alemmassa tieverkossa vielä näy, mutta tällä hallituskaudella kaksi viime vuotta on asfaltoitu Suomen pääteitä noin 4[nbsp]000 kilometriä, edellisen hallituksen aikaan viimeisenä vuonna 1[nbsp]700 kilometriä, Eskelinen sanoi.
Kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko totesi, että heilläkin päin on paljon korjausvelkaa ja kysyi, minkälainen suunnitelma hallituksella on kuroa sitä umpeen.
Keskustan kansanedustajan Arto Pirttilahden mukaan on tekemistä, että rahoitus saadaan 2020-luvulla oikealle tasolle.
– Kyllähän tietenkin tämä edellisvuoden asfaltointiraha, mitä tuli covidin kautta, oli merkittävä. Jos sillä rahatasolla pärjättäisiin, niin me saisimme huomattavasti nopeammin tuon alempitasoisen tieverkon asfaltointia kiinni, Pirttilahti totesi.
Hänen mukaansa tämän vuoden ja ensi vuoden asfaltoinnit todella putoavat ehkä noin puoleen.
Ministeri hämmästelee näkemyksiä
– Hiukan hämmästelen nyt tätä näkemystä siitä, että perusväylänpito on huonolla tolalla, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoi.
Hänen mukaansa hallitusohjelmassa on luvattu 300 miljardia euroa lisärahoitusta sen miljardin päälle, joka joka vuosi satsataan perusväylänpitoon.
– Nyt olemme sen ylittävällä tasolla tänäkin vuonna ja te vertaatte viime vuoteen, mikä on tietysti aivan tyypillistä. Silloinhan meillä aikaistettiin 50 miljoonan euron edestä tämän vuoden menoja, ja lisäksi tietysti siihen sisältyi erityisiä kertaluonteisia elvytysrahoja. Eli kyllä me korjaamme teitä yli sen, mitä jo lupasimme, Harakka jatkoi.
Risikolle Harakka sanoi, että siitä on jo yhteinen strategia, millä tavalla korjausvelka kääntyy laskuun ”vuosikymmenten laiminlyönnin jälkeen”.
Korjausvelkaa enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) totesi, että kaikkien tiestöjen korjausvelka puhuttaa kansanedustajia ja huolestuttaa alueita.
– Tosiasia on, että vaikka perusväylänpitoon on tällä hallituskaudella satsattu enemmän kuin aiemmilla kausilla, niin sitä korjausvelkatarvetta on enemmän kuin mihin kyetään vastaamaan ja sitä on enemmän kuin mihin tulevat hallituksetkaan kykenevät vastaamaan, Kymäläinen sanoi.
Kymäläisen mielestä ”vääristelyyn ei kuitenkaan ole aihetta”.
– Tuo yhteinen sopimus perusväylänpidon rahoituksesta täyttyy, kuten ministeri sen aiemmin sanoi. Perusväylänpidon rahoitus on 1,37 miljardia eli ensi vuonna enemmän kuin yhdessä on sovittu, ja tätä asiaa ei muuksi sanoilla voi muuttaa, Kymäläinen totesi.
