Autotuojien ja -teollisuuden toimitusjohtaja Tero Kallio pitää ruuhkamaksuja ongelmallisena ja vanhanaikaisena tapana ohjata ihmisten liikkumistapoja.
Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että Suomeen säädetään laki, joka mahdollistaa ruuhkamaksujen käyttöönoton.
− Ruuhkamaksujen ongelma on, että kun kunnat päästetään autoilijan kukkarolle, niin sitä kättä ei sieltä kukkarosta enää pois saada, Tero Kallio totesi Autoliiton paneelikeskustelussa SuomiAreenassa.
Samoilla linjoilla on Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.
− Ruuhkamaksu ei ole oikeastaan maksu vaan vero. Ja kun puhutaan liikenteen verosta, niin tilanne on vähän juuri niin kuin Tero kuvasi. Kun hana on kerran avattu, virta tulee vain vuolaammaksi ja verotus vain kiristyy, Pasi Nieminen kommentoi paneelissa.
Hänen mukaansa monissa paikoissa ruuhkamaksut ovat jo käytännössä olemassa.
− Kun ajaa Helsingin keskustaan ja jättää auton sinne kahdeksaksi tunniksi, pysäköinnin hinta on 20−30 euroa. Kyllähän tämä on toiminut aika tehokkaasti. Tästä syystä Helsingin niemellä ei liikenne ole 1970-luvun jälkeen lisääntynyt, Pasi Nieminen sanoo.
Hänen mielestään joukkoliikenteen käytön kasvattaminen on sinällään hyvä tavoite.
− On muistettava, että joukkoliikenne toimii siellä, missä on joukkoja. Helsingissä kaupunkirakenne on kovin hajanainen, ja joukkoja ei sieltä löydy. Silloin joukkoliikenteen saaminen tehokkaaksi sille ihmismäärälle on vaikeaa. Silloin siitä tulee verorasite, koska kuitenkin joudutaan käyttämään omaa autoa, Pasi Nieminen sanoo.