Taide- ja viestintäalan yrittäjä Rami Kangas, yliopistonlehtori Marko Nenonen sekä tiedetoimittaja, väitöskirjatutkija Mari Välimäki ovat kirjoittaneen teoksen, jossa lähtökohtana on talvella 2019–2020 alkanut Covid-19-pandemia. Kirja syntyi heidän keskusteluistaan, jotka koskivat länsimaista yhteiskuntaa ja sen arvoja sekä reaktioita pandemiaan. Kirjassa myös ennustetaan länsimaita uhkaavia katastrofeja ja kerrotaan niiden välttämisen mahdollisuuksista.
Koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti on pahin ja todellisin katastrofi sitten toisen maailmansodan. Se tuntui tulevan kuin salama kirkkaalta taivaalta, vaikkakin tällaisia tautiepidemioita oli käsitelty eri asiantuntijoiden visioissa. Tautia voidaan pitää myös herätyksenä, sillä se ei ole viimeinen yleismaailmallinen kriisi ja voi parantaa valmistautumista seuraavaan koettelemukseen.
Velkaongelma
Pandemia iski talouteen ennen kuin länsimaat olivat täysin edes toipuneet vuosien 2007–2009 finanssikriisistä ja sen tuomasta hitaasta talouskasvusta. Pahimmat seuraukset talous- ja elinkeinoelämässä liittyvät suoraan ihmisten arkeen. Köyhyys uhkaa lisääntyä kaikkialla, mutta länsimaissa köyhyyden suurella kasvulla saattaa olla poliittisesti arvaamattomampia vaikutuksia kuin alikehittyneissä maissa, joissa köyhyydestä ei vielä ole edes vapauduttu.
Teoksen kirjoittajat toteavat, että valtioilla ja useilla yrityksillä on aina velkaa, mutta velka pitää silti jossakin vaiheessa maksaa. Sen voi maksaa uudella velalla, kuten valtiot nykyään lähes poikkeuksetta tekevät. Velat ovat kokonaan jääneet maksamatta vain silloin, kun velkaa on ollut yksinkertaisesti liikaa ja yhteiskunta on romahtanut.
Teoksessa pohditaan tilannetta, jossa Euroopan unionin suurista maista kaksi tai kolme, esimerkiksi Italia, Espanja tai Ranska, kaatuvat velkoihinsa. Riittävätkö tuolloin muiden varat pelastamaan Euroopan unionin? Arvioina on, että koronan aiheuttamien tuhojen lopullista laskua ei ole vielä edes kirjoitettu. Kun se tulee pöydälle, maailma muuttuu.
Wc-paperi ja maskit
Arjen mukavuus ja toimivuus liittyvät pieniin ja käytännöllisiin asioihin, joiden suuri merkitys huomataan vasta, kun ne ovat vaarassa. Keväällä 2019 ihmetystä herätti joidenkin ihmisten vimma hamstrata wc-paperia ja ajoittain kauppojen hyllyt jopa tyhjenivät tuotteesta. Koomisuudestaan huolimatta hamstraus kuvasi ihmisten kriisitietoisuutta. Jos pelkäsi jokapäiväisten rutiinien romuttuvan, paperihamstraaja valitsi huolensa aivan oikeiden huolten joukosta. Wc-paperi alkoi symboloida mukavan elämän jatkumista. Puhtaus on nykyajan ihmiselle pyhä asia, joka liittyy terveyteen ja siisteyteen.
Huomiota ja hämmennystä aiheutti kysymys kasvomaskeista. Koronan leviämisen vuoksi tarvittiin kymmeniä tai jopa satoja miljoonia kertakäyttökasvomaskeja. Tieto tarvittavista määristä järkytti poliitikot koska sellaisia määriä ei ollut yhtäkkiä missään. Huoltovarmuuskeskus tilasi nopeasti Kiinasta suuren määrän maskeja, mutta tilaus epäonnistui, koska kasvomaskien laatu ei ollut toivottu eikä tarkoitettu. Kirjoittajat arvioivat, että koronakeväänä oiottiin mutkia muidenkin tärkeiden ohjeiden, kieltojen ja pakkojen osalta niin, että niiden laillisuudesta tullaan keskustelemaan vuosikausia.
Edelleen hämmennystä herättivät maskeihin liittyneet ristiriitaiset tutkimustulokset. Toukokuussa 2019 Suomessa julkaistiin kansainväliseen tutkimukseen perustunut selvitys, jonka mukaan maskien yleisestä käytöstä saatu hyöty oli epävarma. Myöhemmin kesällä kaksi muuta tutkimusryhmää teki samasta aineistosta täsmälleen päinvastaisen johtopäätöksen. Kansalaisista tämä vaikutti tietenkin erikoiselta.
Valtion vahvistuminen
Kirjoittajien mukaan koronakriisissä valtion rooli korostui. Vahvan valtion kannatuksessa poliittisten ideologioiden ja puolueiden väliset erot kaventuivat ja koko yhteiskunnan läpäissyt valtava ongelma teki selväksi, että valtion ohjausta tarvitaan.
Huonona puolena on, että länsimaissa yleistä puuttumista yksilöiden elämään ja vapauksiin kannatetaan ehkä laajemmin kuin koskaan. Kriisin oloissa yksilön päätösvallan ja vapauden rajoittaminen voi tuntua normaalilta, mutta väliaikaiset, yksilön oikeuksia loukkaavat päätökset saattavat jäädä voimaan poikkeustilanteen jälkeenkin.
EU:n tulevaisuus
Yksi teoksessa esitetyistä ennustuksista liittyy Euroopan Unionin tulevaisuuteen. EU:n elvytyspaketilla on tarkoitus tukea jäsenvaltioiden toipumista koronasta. Paketti on aiheuttanut paljon kiistoja ja muun muassa Suomi halusi kytkeä sen oikeusvaltioperiaatteiseen, mitä Puola ja Unkari vastustavat.
Kiista ei hajota unionia, mutta ajan myötä Euroopassa saatetaan palata vanhaan itä ja länsi -jakoon. EU:n sisällä olisi kaksi ryhmää, poliittisiin länsimaisiin arvoihin sitoutunut Eurooppa sekä nationalististen populistipuolueiden hallitsemat valtiot, jotka ovat enimmäkseen entisen Neuvostoliiton valtablokin maita.
Rami Kangas, Marko Nenonen & Mari Välimäki: K niin kuin katastrofi. Länsimaiden seitsemän tulevaisuutta. 423 sivua. Atena Kustannus Oy.
JARKKO KEMPPI