Kuluttaja-asiamies on tehnyt oikeusministeriölle aloitteen korkokattosääntelyn laajentamisesta kaikkiin kuluttajaluottoihin.
Kuluttaja-asiamies on selvittänyt, millaisia ongelmia pikaluottomarkkinoilla on esiintynyt vuonna 2013 voimaantulleen lainmuutoksen jälkeen.
Kesäkuusta 2013 lähtien alle 2 000 euron suuruisia rahaluottoja on koskenut korkokatto, jonka mukaan todellinen vuosikorko on saanut olla enintään 50 prosenttia + kulloinkin voimassa oleva viitekorko.
Muutoksen tavoitteena oli vähentää pikaluotoista aiheutuvia velkaongelmia. Oletuksena oli, että kilpailun vaikutuksesta myös 2 000 euron ja sitä suurempien luottojen kustannukset jäävät huomattavasti korkokattoa alemmiksi.
Kuluttaja-asiamiehen mukaan kolmen vuoden aikana tehdyt havainnot vahvistavat kuitenkin, että tavoitteet eivät ole toteutuneet.
Pikaluottoyhtiöt ovat pääosin siirtyneet myöntämään korkokaton ulkopuolelle jääviä 2 000 euron tai sitä suurempia luottoja, joissa korot ovat yleisesti yli 100 prosenttia tai jopa huomattavasti korkeammat.
Kuluttaja-asiamies katsookin, että lainsäädännön uudelleentarkastelulle on kiireellinen tarve.
– Ainoa riittävän tehokas ratkaisu kohtuuttomiin luottokustannuksiin on kattava korkokattosääntely. Ilman lainsäädännön muutosta pikaluottoyhtiöt voivat edelleen tehdä voittoa haavoittuvien kuluttajaryhmien kustannuksella ja yhä useampi joutuu maksuvaikeuksiin. Olemme iloisia siitä, että myös kansanedustajat vievät asiaa eteenpäin omalla aloitteellaan, toteaa kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen tiedotteessaan.
Kuluttajien oikeudet tuomioistuimissa
Kuluttaja-asiamiehen mukaan kuluttajien oikeudet eivät toteudu tällä hetkellä laajamittaisesti myöskään tuomioistuimissa.
Velkomusasiat käsitellään tuomioistuimissa suurimmaksi osaksi niin sanotussa summaarisessa menettelyssä, jossa tuomioistuin yleensä vahvistaa velkojan vaatimuksen, jollei velallinen haasteen saatuaan itse aktiivisesti) vaadi kohtuuttoman suurten luottokustannusten sovittelua.
Kuluttaja-asiamies pitää myös tärkeänä selvittää, voitaisiinko ainakin suuremmille luotoille säätää nykyistä matalampi korkokatto.
Mikäli korkokattosääntelyä tiukennetaan, on kuluttaja-asiamiehen mukaan luonnollisesti arvioitava sääntelyn vaikutuksia erilaisten kuluttajaryhmien luotonsaantimahdollisuuksiin sekä muun muassa sosiaalisen luototuksen mahdollisuuksia paikata joltain osin luotonsaantitarpeita.
Oikeusministeriölle tehdyssä aloitteessa käsitellään myös useita muita selvitettäviä kuluttajaluottolainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä.
Esimerkiksi nykyisin luottosääntelyn ulkopuolelle jäävien korottomien ja kuluttomien yli kolmen kuukauden luottojen osalta tulisi harkita lainsäädäntömuutoksia.
Kuluttaja-asiamiehen mukaan ei ole perusteltua, että pitkäaikaisten ja maksukykyyn nähden suurtenkin luottojen osalta lainsäädäntö ei edellytä esimerkiksi kuluttajan luottokelpoisuuden arviointia eikä turvaa kuluttajan asemaa maksuviivästystilanteissa riittävästi.
Tarvitaan tehokkaammat seuraamukset
Kuluttaja-asiamiehen mahdollisuuksia puuttua luottomarkkinoiden ongelmiin vaikeuttaa se, että käytettävissä ei ole riittävän tehokasta seuraamusta, joka vaikuttaisi ennaltaehkäisevästi ja tehostaisi yritysten kanssa käytäviä neuvotteluja.
Kuluttaja-asiamiehen mukaan yksittäinen yritys voi toistuvasti kuluttajien oikeusasemaa loukaten rikkoa keskeisiä kuluttajaluottosäännöksiä ilman, että sillä olisi taloudellisia vaikutuksia.
Kuluttaja-asiamies muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa Kuluttajaviraston keinot valvoa kuluttajaluottolainsäädännön noudattamista ovat olennaisesti paremmat.
Oikeusministeriön asettama työryhmä esittikin kuluttaja-asiamiehen keinovalikoiman parantamista mietinnössään vuonna 2015.