Kuntien kulttuuri- ja liikuntapalveluihin ovat tyytyväisimpiä yli 55-vuotiaat. Huonoiten löytävät toivomiaan sisältöjä kuntien tarjonnasta 18–40-vuotiaat.
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut koetaan tärkeiksi, ne ovat haluttuja ja niitä käytetään runsaasti. Palvelujen arvioidaan ylläpitävän ja edistävän kansalaisten kaikinpuolista hyvinvointia ja ehkäisevän sosiaalisia ongelmia.
Niiden keskittäminen, rajalliset käyttöajat sekä hintojen korotukset heikentävät kuitenkin niiden laajapohjaista käyttöä, todetaan Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa, jonka rahoitti Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS.
Palveluista ei olla valmiita maksamaan nykyistä enempää. Palvelujen maksullistaminen olisi omiaan jakamaan kansaa vähän kulttuuria harrastaviin ja niukasti liikkuviin. Lisäksi palveluja toivotaan saatavan läheltä omaa asuinpaikkaa.
Kirjastot ja lähiliikuntapaikat ovat lapsiperheille ja pienituloisille tärkeitä, mutta muut kulttuuri- ja liikuntapalvelut tavoittavat heidät huonosti.
Alle 40-vuotiaat tyytymättömiä
Palvelujen sisältöön ja laatuun sekä etenkin kulttuuripalvelujen kattavuuteen ovat kaikkein tyytymättömimpiä alle 40-vuotiaat. Aktiivisimmin niitä käyttävät korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset yli 55-vuotiaat.
Jämsän kunnan asukkaiden haastattelujen perusteella kuntaliitosten koettiin vaikuttaneen kulttuurin ja liikunnan lähipalveluja heikentävästi. Kuntaliitosten vaikutuksena on vaarana syntyä syrjäisiä alueita, joilla juuri kulttuuri- ja liikuntapalvelujen saatavuuden heikentymisen riski on suuri.
Edellinen on tulos, jota Kunnallisalan kehittämissäätiö mieluusti tuo esiin. Samaan tapaan se korostaa kansalaisten suhtautumista palvelujen tuottajaan: Kulttuuri- ja liikuntapalvelut halutaan säilyttää kunnallisina, ja palvelujen yksityistämiseen sekä leikkauksiin suhtaudutaan hyvin kielteisesti.
Tosin raportissa todetaan sivulla 58 myös:
– Vastausten joukossa oli arvioita, joiden mukaan yksityistä tarjontaa pidettiin kunnan tuottamia palveluja joustavampana. Kunnan tuottamat liikuntapalvelut eivät taida olla aikatauluiltaan yhtä joustavia kuin yksityiset. Yksikään vastaaja ei arvioinut tilannetta päinvastaiseksi.”
Tämä kansalaismielipide ei kuitenkaan päässyt tutkimusraportin johtopäätöksiin asti.