– Suomella ei ole varaa ylilyönteihin ja keinoihin, joiden kustannukset syövät kilpailukykymme, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n johtaja Anssi Kujala.
EU:n ilmastopaketin keinovalikoima on laaja ja tavoitteena jopa 43 prosentin päästövähennykset maantieliikenteessä vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.
– Suomen hallituksen on kantaansa EU:lle muodostaessaan arvioitava erityisen huolellisesti kustannusvaikutukset Suomen tavaraliikenteelle, talouselämälle ja työllisyydelle, Kujala sanoo.
– Jatkuvat veronkorotukset ovat tavoitteiden toteuttamiseksi liian helppo ja haitallinen ratkaisu. Jo nykyään korkeasti verotetun polttoaineen hinnan nostaminen heikentää tavaraliikenteen toimintamahdollisuuksia ja Suomen hintakilpailukykyä, hän jatkaa.
Kujalan mukaan kaikissa ratkaisuissa tulee välttää veroluonteisia lisämaksuja, sillä ilmastotavoitteisiin voidaan päästä myös muilla tavoin.
– Nyt on syytä panostaa esimerkiksi tiestön rahoituksen tuntuvaan nostoon. Mitä parempi tien kunto, sitä pienemmät päästöt.
Kujalan mukaan päättäjien kannattaa uskoa tutkittua tietoa; Turun Kauppakorkeakoulu julkisti tällä viikolla järjestyksessään 12. Logistiikkaselvityksen, jonka mukaan kaikkien yritysten suurimmat kustannuspaineet kohdistunevat lähitulevaisuudessa kuljetuskustannuksiin ja tuotevarastoihin sitoutuneisiin kustannuksiin.
– Logistiikkaselvityksen tutkijaryhmänkin mukaan Suomen syrjäinen sijainti ja pitkät kuljetusetäisyydet suhteessa päämarkkinoihin tarkoittavat sitä, että liikenteen päästövähennystoimenpiteet tulevat vaikuttamaan Suomen ulkomaankaupan kilpailukykyyn enemmän kuin kilpailijamaihin, Kujala sanoo.
Hänen mielestään liikenteen päästöjen puolittamisessa pitää edetä harkiten.
– Laajasti tiedostetaan, että ympäristön eteen on tehtävä töitä. Kuljetusyritykset pystyvät sitoutumaan päästövähennystoimiin, mutta esimerkiksi tavaraliikenteen sähköistäminen kovin nopealla aikataululla ei ole realistista nykyteknologian valossa, Kujala sanoo.