Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki haluaisi Suomesta ”mahdollisuuksien maan”. Hän huomauttaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan Suomen valtavasta noususta maailmansotien jälkeisenä aikana.
– Suomi alkoi nousta henkeäsalpaavaa tahtia. Maa vaurastui, ihmisten vapaus lisääntyi ja yhä useamman elämässä avautui koulutuksen ja toimeliaisuuden myötä tilaa monimuotoisille valinnoille. Suomi oli vuonna 2008 asukaskohtaisessa elintasossa lähes tasoissa Ruotsin kanssa. Mitä sitten tapahtui, Lepomäki kysyy.
Hänen mukaansa Suomi on ottanut pahasti takapakkia.
– Kansantuotteemme on nyt melkein viidenneksen Ruotsia jäljessä. Saavutimme oman, vuoden 2008 tason kansantuotteessa vasta viime vuonna, Elina Lepomäki sanoo.
– Surullisempaa on, ettei Suomeen ole viimeisen kymmenen vuoden aikana nettomääräisesti investoitu: poistot ovat ylittäneet tuotantolaitoksiin, koneisiin ja aineettomaan pääomaan tehdyt panostukset, hän jatkaa.
Kun pääoma kuluu investointeja nopeammin, ei tulevaisuuden tuottavuuskehitys lupaa Lepomäen mukaan hyvää. Tuottavuudella tarkoitetaan arvonlisää, joka syntyy työtuntia kohden.
– Moni sanoo, ettei Suomen pidä olla halpatyömaa. He ovat aivan oikeassa, Elina Lepomäki toteaa.
Muuna kuin halpatyömaana pärjääminen edellyttää hänen mukaansa kuitenkin korkean osaamisen lisäksi tuottavaa ja ihmislähtöistä tekemistä.
– Suomi jää verrokkimaita jälkeen investointien lisäksi työikäisten määrässä, työikäisten osallistumisasteessa, mielenterveydessä, kotitalouksien varallisuudessa ja eritoten mahdollisuuksissa, hän listaa.
Puolet parempi elintaso
Jos Suomen talous olisi viimeisen 10 vuoden aikana pysynyt tasoissa Ruotsin kanssa, olisi kansantuote Lepomäen mukaan melkein 30 miljardia euroa suurempi ja julkinen talous roimasti ylijäämäinen.
– Esimerkki kertoo siitä, kuinka tärkeää politiikassa on tehdä tilaa kestävälle talouskasvulle. Sen pitäisi olla erityisen tärkeää heille, jotka haluavat säilyttää hyvinvointivaltion.
Elina Lepomäen visiossa jokaisen Suomessa asuvan elintason on oltava vuonna 2030 vähintään puolet parempi kuin nyt.
– Päästötavoitteet on saavutettu, kun yhä useampi euro on rakennettu palvelutalouden pohjalta. Julkinen talous on tasapainossa, kun viimein on ymmärretty, että julkiset menot rahoitetaan vireällä kansantaloudella. Suomessa on tehty tilaa korkean lisäarvon työlle ja jakamistaloudelle. Ihmiset pääsevät nykyistä paremmin kehittämään osaamistaan ja vaihtamaan omaa työpanostaan toisen ammattilaisen työhön.
Elina Lepomäki muistuttaa, ettei kukaan tee töitä tai tule Suomeen sen vuoksi, että pääsisi paikkaamaan julkisen talouden kestävyysvajetta.
– Suomen menestys lähtee ihmisistä, jotka riippumatta taustastaan haluavat ponnistella hyvän elämän puolesta itselleen ja lähipiirilleen. Siitä hyötyy koko yhteiskunta.
