Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala ei lämpene ajatukselle Helsingin ja pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuista.
– Alueen ruuhkat eivät ole nykyiselläänkään sellaisella tasolla, että tarvittaisiin työssäkäyntiin liittyvä uusi vero. Kukaan ei ajele huvikseen Helsingin keskustassa. Viimeistään tämä koronan myötä tuleva kehitys antaa minusta riittävän syyn pistää ruuhkamaksuvariaatiot kokonaan jäihin, Kujala sanoo Verkkouutisille.
Ruuhkamaksut on listattu yhtenä päästöjä vähentävänä keinona Hiilineutraalin liikenteen tiekartassa, ja niitä koskevan lainsäädännön valmistelu käynnistyy keväällä 2021.
– Päättäjien pitäisi paremminkin pohtia sitä, miten maamme pääkaupunki saadaan pidettyä elävänä eikä kehitellä sen elinvoimaisuutta heikentäviä maksuja, Kujala toteaa.
Hallitusammattilainen, yrittäjä ja Helsingin kokoomuksen varavaltuutettu Tuomo Luoma on Kujalan kanssa samoilla linjoilla.
Luoma nostaa Puheenvuorossa esille, kuinka bulevardit, tietyöt, autokaistojen poistaminen, tolppakamerat ja pysäköintipaikkojen puute ovat heikentäneet Helsingin sisääntuloväyliä tehden ”autoilusta niin hidasta ja hankalaa, että monet välttävät kaikin keinoin autolla keskustaan tulemista”.
Luoma uskoo koronan muuttavan työn tekemisen mallia niin, että etätyöhön oppineet eivät tule enää palaamaan entiseen malliin. Toimistotyöhön palataan osittain ja tarpeen vaatiessa. Hän ennustaa yritysten kyseenalaistavan tarpeen nykyisen kokoisiin toimistotiloihin ja siirtävän osan työstä kotitoimistoihin.
Kujalan mukaan korona on iskenyt keskustoihin ja erityisesti Helsingin ydinkeskustaan.
– Pääkaupunkiseudun yrityksistä 22 prosenttia on lomauttanut ja 8 prosenttia irtisanonut työntekijöitään. Koko maassa kehitys on ollut vastaavaa, hän sanoo.
Kujala kertoo tämän kehityksen vaikuttavan myös tilatarpeisiin, mikä sekin uhkaa vähentää väkeä Helsingin ydinkeskustasta.
– Yrittäjägalluppimme mukaan pääkaupunkiseudun yrityksistä 18 prosentilla tilojen tarve on vähentynyt.
Muutos koskee kaikkia
Kujalan mukaan Koronan tuoma muutos kohtelee yrityksiä eri tavalla.
– Työelämägalluppimme mukaan viidennes tekisi monipaikkatyötä vapaa-ajan asunnossa. Tämä on iso mahdollisuus varsinkin niille paikkakunnille, joilla on paljon vapaa-ajan asuntoja. Se siirtää palveluiden kysyntää ja näin myös yrityksiä kaupungeista mökkipaikkakunnille. Vaikutukset pitkällä aikavälillä aluetalouteenkin voivat olla merkittäviä, hän arvioi.
Kujalan mielestä tulevaisuudessa tehdään väistämättä työtä sekä työpaikalla, kotona että usein myös vapaa-ajan asunnolla.
– Tämä vaikuttaa myös jopa siten, että joillakin toimialoilla yritykset voivat rekrytoida asiantuntijoita paikkariippumattomasti.
– Muutos kohtelee eri tavalla yrityksiä: osa ei voi tehdä etätöitä, osa menettää asiakkaita ja osa saa asiakkaita. Muutos koskee kuitenkin lähes kaikkia.