Kuka tahansa voi hakea turvapaikkaa Suomesta

Minkä tahansa maan kansalainen voi hakea turvaa Suomesta.

Maahanmuuttoviraston mukaan kansainvälistä suojelua voidaan myöntää, jos hakija ei voi saada suojelua omasta kotimaastaan ja häntä vainotaan alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.

Hakija voi olla vainon vaarassa myös sellaisessa maassa, missä ei ole käynnissä esimerkiksi aseellista konfliktia, Migri toteaa.

Turvapaikkahakemuksen perusteet selvitetään turvapaikkapuhuttelussa. Kun hakija saapuu Suomeen alaikäisenä ilman huoltajiaan, jäljitetään hänen huoltajansa ja selvitetään päätöksenteon yhteydessä, onko hakijalla yhteys heihin. Turvapaikanhakijalla on oikeus olla maassa hakemuksen käsittelyn ajan.

Jos hakija saa päätöksen hakemukseensa, siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Lähes kaikista kielteisistä päätöksistä valitetaan. Hakija saa odottaa päätöstä myös valitukseensa Suomessa.

Kielteisen päätöksen saaneen henkilön palauttamisesta kotimaahan vastaa poliisi. Lain mukaan palauttaminen on mahdollista silloin, jos

ensimmäiseen turvapaikkapäätökseen on tehty kielteinen päätös ja hallinto-oikeus sekä mahdollisesti korkein hallinto-oikeus on vahvistanut päätöksen ja jos palauttamisen täytäntöönpanoa ei ole kielletty.

Marokkolaisille 32 myönteistä päätöstä parissa vuodessa

Vuodesta 2015 heinäkuun 2017 loppuun mennessä yhteensä 247 Marokon kansalaista on hakenut turvapaikkaa Suomesta. Yhteensä kyseisenä aikana turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen 42 232.

Vuoden 2015 alusta heinäkuun loppuun 2017 mennessä päätös on tehty 294 marokkolaiselle turvapaikanhakijalle. Heistä myönteisen päätöksen (turvapaikka, oleskelulupa toissijaisen suojelun tai muulla perusteella) on saanut 32 henkilöä. Turvapaikan saaneilla perusteena on ollut esimerkiksi sukupuoleen liittyvän väkivallan uhka.

Päätöksistä 94 on ollut kielteisiä. Lisäksi melko suuri osa hakemuksista on rauennut (88) tai jätettiin tutkimatta (82). Hakemus raukeaa, kun hakija peruuttaa hakemuksen tai katoaa prosessin aikana. Tutkimatta jättäminen tarkoittaa yleensä niin sanottua Dublin-asetuksen tilannetta, eli hakemus pitäisi käsitellä jossakin toisessa EU-maassa.

Mainos