– Keskustelu ammatillisesta koulutuksesta on pyörinyt viime aikoina nuorten ympärillä: opiskelijapaikkojen riittävyydestä vs. riittämättömyydestä on kättä väännetty, samoin kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jäämisestä tai keskeyttämisen mukanaan tuomasta syrjäytymisriskin kasvamisesta. Tärkeitä asioita, mutta missä ovat ne, jotka murehtisivat työikäisten aikuisten koulutuksesta, Kantokari kysyy Kuntaliiton uutiskirjeessä?
Jotta lamasta selvitään, Suomessa on hänen mukaansa tehtävä erilaisia rakenteellisia muutoksia niin julkisen kuin yksityisenkin talouden piirissä. Teollisuudessa on paitsi parannettava kilpailukykyä niin myös löydettävä uudet tuotteet taantuvien tilalle.
– Rakennemuutos, kilpailukyvyn parantaminen, työurien pidentäminen ja työssä jaksaminen ovat suuria aikuiskoulutushaasteita. Moni työssä oleva joutuu lähivuosina vaihtamaan ammattia, täydentämään nykyistä ammattitaitoaan tai siirtymään toisenlaisiin työtehtäviin esimerkiksi terveydellisistä syistä, Kantokari muistuttaa.
Aikuisten perustutkintopaikat budjetissa erilleen omaksi määrärahakseen
Kantokari sanoo, että vaikka ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ei ole juuri keskustelua käyty, on tehty päätöksiä, jotka ovat heikentäneet aikuisten koulutusmahdollisuuksia.
– Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkaleikkaukset, jotka perusteltiin supistuvilla nuorisoikäluokilla, vähensivät suurelta osin aikuisten mahdollisuuksia saada joko ensimmäinen ammatillinen perustutkinto tai rakennemuutoksen edellyttämä uusi ammatti. Ja lisäksi kun ammatillisen lisäkoulutuksen rahoista on siirretty varoja nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoittamiseksi, on syytä olla huolissaan myös siitä, millä vastataan aikuisten työssä olevien ammattitaidon kehittämistarpeisiin, työssä jaksamisen tukemiseen ja kilpailukyvyn kehittämiseen, Kantokari sanoo.
Säästöjen ja leikkausten keskellä tarvitaan hänen mielestään myös oikein kohdennettuja panostuksia. Tilannetta selventäisi Kantokarin mukaan olennaisesti se, että aikuisten perustutkintopaikat olisivat budjetissa erillään omana määrärahanaan, jolloin sekaannuksilta vältyttäisiin.
– Ammatillisen aikuiskoulutuksen taivaalta poistuisi todella suuri ja musta pilvi, jos TEM ja OKM löisivät viisaat päänsä yhteen ja tekisivät tarpeettomaksi ammatillista aikuiskoulutusta uhkaavan osakeyhtiöittämisen, jota kilpailuneutraliteettisyistä vaaditaan, hän myös esittää.