Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?

Kivikautiset ihmiset tekivät koruja eläinten hampaista.
Uroshirvi Porkkalassa Kirkkonummella. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Uroshirvi Porkkalassa Kirkkonummella. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Pohjois-Euroopan kivikautisista haudoista tunnetaan tuhansia riipuksiksi muokattuja eläinten hampaita.

Kun tutkijat alkoivat tehdä kokeiluja hammasriipusten tutkimiseksi, he huomasivat, että hampaiden irrottaminen ehjinä ei olekaan kovin helppoa, kertoo Helsingin yliopisto tiedotteessaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Yllättävän vaikeasta tehtävästä alkunsa saanut, kokeellista arkeologiaa hyödyntänyt tutkimus selvitti muun muassa sitä, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.

Tutkimusryhmä testasi seitsemää erilaista tapaa, joiden avulla hampaat on saatettu irrottaa leukaluusta. Näihin kuuluvat leikkaaminen, iskeminen, ilmakuivaus, liottaminen, suora kuumentaminen ja erilaiset kypsennystekniikat. Tutkimusaineistoksi saatiin metsästäjiltä hirven, villisian ja metsäkauriin alaleukoja.

Tulokset osoittavat, että keittäminen ja höyrytys keittokuopassa olivat tehokkaimmat tavat, ja niiden avulla hampaat saatiin useimmiten irrotettua ilman vaurioita.

Samanaikaisesti nämä menetelmät kypsensivät kallojen lihan ja aivot syötäväksi sekä säilyttivät luut ehjinä ja käyttökelpoisina muiden työkalujen raaka-aineeksi.

Poimintoja videosisällöistämme

– Hampaiden irrottaminen oli tarkoituksellinen ja aikaa vievä prosessi, sanoo tutkimuksen johtava tutkija, arkeologi Aija Macāne Helsingin yliopistosta.

Hampaiden hankkimisessa ja irrottamisessa yhdistyivät ruoanvalmistus, henkilökohtaisten ornamenttien valmistus ja hautajaisrituaalit.

– Ymmärtämällä paremmin hampaiden irrotusprosessia saamme paremman käsityksen hammasriipusten elinkaaresta aina eläinten saalistamisesta ja käsittelystä riipusten valmistamiseen, käyttöön ja lopulta niiden hylkäämiseen, hukkaamiseen tai hautaamiseen, Macāne kertoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tulos haastaa oletuksen, että koruihin ja ornamentteihin käytetyt hampaat olisivat olleet yksinkertaisesti kerättävissä ja helposti saatavilla.

Aikaisemmat tutkimukset ovat usein tutkineet valmiiden riipusten symbolisia ja koristeellisia merkityksiä tai kiinnitystapoja.

Helsingin yliopiston lisäksi tutkimukseen osallistui tutkijoita Yorkin, Leidenin, Alcalan ja Latvian yliopistoista.

Mainos