Suomen synkkenevästä epidemiatilanteesta huolimatta koronaviruspandemian seuraava vaihe näkyy jo maailmalla.
Monissa maissa tartuntojen määrä on ollut jo yli kuukauden selvässä laskussa. Britanniassa uusia infektioita vahvistettiin tammikuun alussa lähes 70 000 kappaletta päivässä, mutta viime päivinä enää noin 10 000 kappaletta. Lontoossa tartuntamäärät ovat romahtaneet lähes 80 prosentilla.
Myös Yhdysvalloissa käännettä on pidetty yllättävän äkillisenä. Syyskuun puolivälistä lähtien kiihtynyt epidemia saavutti huippunsa 8. tammikuuta, jolloin uusia tapauksia vahvistettiin yli 300 000 kappaletta. Määrät kääntyivät pian laskuun, ja alamäki on jatkunut jyrkkänä helmikuun jälkipuoliskolle asti.
Molempien maiden tilannetta on selitetty rajoitustoimilla, maskien yleistymisellä ja koronaviruksen kausivaihtelulla. Monet tutkijat ovat pitäneet muutosta hämmentävänkin nopeana. Myös rokotusten teho alkaa jo näkyä väestötasolla, sillä Britanniassa jo lähes neljäsosa ja Yhdysvalloissa yli 12 prosenttia kansasta on saanut ainakin yhden rokoteannoksen.
Iskeekö korona uudelleen?
Eri arvioiden mukaan ehkä noin 20 prosentilla kyseisten maiden asukkaista olisi koronaviruksen vasta-aineita aiemman infektion seurauksena. Toipuneiden ja rokotteen saaneiden osuuden kasvaessa myös viruksen leviämismahdollisuudet vähenevät jatkuvasti.
Pandemian kuihtuminen on siis jo näköpiirissä, vaikka aiheeseen liittyvä epävarmuus on edelleen suurta. Monet virustutkijat ovat arvelleet koronan siirtyvän endeemiseksi taudiksi, joka aiheuttaisi tulevina vuosina jatkuvia, mutta suhteellisen pieniä tartuntaryppäitä erityisesti rokottamattoman väestön keskuudessa.
Synkemmissä arvioissa virusmuunnosten on ennustettu väistävän aiemmin kertynyttä suojaa ja rokotteita, jolloin tauti pääsisi iskemään väestöön yhä uusissa aalloissa. Riski on huomioitu muun muassa Moderna-yhtiössä, joka kehittää parhaillaan vahvisterokotetta maailmalla kiertäviä variantteja vastaan. EU-komissio on jo sopinut uusien mRNA-rokotteiden toimituksista kolmannen tai neljännen vuosineljänneksen aikana.
Tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, että uusien korona-aaltojen ehkäisy vaatisi jatkossa influenssarokotteen kaltaisen vuosittaisen rokotuskerran. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan suojavaikutus kestää ainakin yhdeksän kuukautta, mikä hälventää epidemian alussa esitettyjä huolia nopeasti haihtuvasta immuniteetista.
Kehon muodostamien vasta-aineiden lisäksi immuunijärjestelmän T- ja B-solujen on todettu tuovan pitkäaikaisempaa ”muistia”, joka ehkäisee uusia infektioita ja erityisesti vakavan taudinkuvan muodostumista.
Virus voi sairastuttaa jatkossa pääasiassa lapsia
Nature-tiedelehdessä julkaistu epidemiamallinnus antaa koronan tulevaisuudelle ehkä vieläkin optimistisemman näkymän. SARS-CoV-2-viruksen ennustetaan muuntuvan lähivuosina tai viimeistään tulevien vuosikymmenten aikana vaarallisesta patogeenistä muiden, lähinnä lievää flunssaa aiheuttavien koronavirustyyppien kaltaiseksi.
Päätelmä perustuu havaintoon, jonka mukaan infektiota estävät vasta-aineet kuihtuvat taudin vakavuutta lieventävää immuniteettia nopeammin. Jatkossa virukselle altistuminen tapahtuisi pääasiassa lasten keskuudessa, jolloin myös taudinkuva muistuttaisi tavallista flunssaa.
Infektiotautien on aiemminkin havaittu muuttuvan vähemmän vaaralliseksi ajan myötä, sillä matalampi kuolleisuus voi vauhdittaa patogeenin leviämistä.
Erään teorian mukaan näin kävi myös tuhoisan espanjantaudin suhteen. Yhdysvaltain Philadelphiassa kirjattiin lokakuussa 1918 lähes 4600 influenssan aiheuttamaa kuolemaa, mutta kuukautta myöhemmin epidemia oli jo kuihtunut olemattomiin.