KT Kuntatyönantajien laajaan tilastoaineistoon perustuva analyysi osoittaa, että pelkkä toimialatarkastelu sote-alan tutkinnon suorittaneiden työskentelystä koulutustaan vastaavissa tehtävissä ei anna luotettavaa kuvaa alan todellisesta työvoimatilanteesta.
– Sote-alan työvoiman ”pyöröovea” ja kriisiä on suuresti liioiteltu edunvalvontatarkoituksessa. Ainakaan kunta-alalla sitä ei ole käytännössä ollenkaan, toteaa KT Kuntatyönantajien tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.
Tilastokeskuksen tilastoaineistot osoittavat, että muilla toimialoilla työskentelee vain noin seitsemän prosenttia kaikista sote-alan tutkinnon suorittaneista. Hoitajista muualla työskentelee vain noin viisi prosenttia, kun toimialan lisäksi huomioidaan työntekijän ammattinimike.
Kunta-alalla luvut ovat vielä merkittävästi pienempiä. Sote-alan tutkinnon suorittaneiden kohdalla päästään vain 1–2 prosenttiin ja hoitajilla jopa alle prosentin. Osuudet alan vaihtajista vastaavat tavanomaista alan vaihtoa.
Lukumääräisesti koko sote-sektorilla puhutaan hoitajien kohdalla vain reilun 7[nbsp]000–10[nbsp]000 työntekijän joukosta. Kaikkien koulutettujen kohdalla lukumäärä on 21[nbsp]000–27[nbsp]000 työntekijää valitusta aineistosta riippuen.
Kunta-alalla vastaavat luvut ovat 800–1[nbsp]400 ja 2[nbsp]500–4[nbsp]500 työntekijää.
Kun tarkastellaan sairaanhoitajan ja vastaavien tutkintojen suorittaneiden työntekijämäärän kehitystä kunta-alalla vuosina 2003–2018, heidän määränsä on kasvanut noin 10[nbsp]000 henkilöllä eli 28,7 prosentilla. Vastaavasti lähihoitajatutkinnon ja vastaavien tutkintojen suorittaneiden määrä on kasvanut noin 18[nbsp]000 henkilöllä eli 43,9 prosentilla.
– Vaikka sote-henkilöstö pysyy hyvin oman alan töissä, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutusmääriä on joka tapauksessa lisättävä muuan muassa hallitusohjelman päätösten vuoksi, korostaa KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
Analyysin pohjana ovat Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto 2016, Palkkarakenneaineisto 2017 ja Kuntasektorin palkat -aineisto 2018.