KT pitää myönteisenä, että hallitusohjelmaan kirjattua sitovaa hoivamitoitusta pohtineen kolmikantaisen työryhmän piirissä on saatu aikaiseksi yksimielinen luonnos lakiesitykseksi.
Lakiesitys lähtee siitä, että tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikössä on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti viimeistään 1.4.2023. KT edellyttää, että jos esitys toteutuu, siitä johtuvat todelliset lisäkustannukset korvataan kunnille sataprosenttisesti.
Tämän hetken arvion mukaan jo pelkästään henkilöstömitoituksen nostamisesta aiheutuvat työvoimakustannukset ovat vuosittain noin 233 miljoonaa euroa, sillä palveluihin tarvitaan sijaiset mukaan lukien 5[nbsp]300 henkilöä lisää.
Mitoituksen laskennan muutoksen vuoksi tukipalveluhenkilöstön lisätarpeesta aiheutuu lisäksi 23 miljoonan euron kustannus. Esityksestä koituu toteutuessaan myös muita lisäkustannuksia. Näitä kertyy esimerkiksi koulutuspaikkojen lisäämisestä sekä mitoituksen toteutumisen seurannasta.
Luvut koskevat sekä yksityisten että julkisen sektorin tuottamaa hoivaa.
Työvoiman saatavuus varmistettava
Henkilöstömitoituksen lisäksi väestön ikääntyminen ja henkilöstön eläköityminen lisäävät väistämättä työvoiman tarvetta.
– Työvoiman tarpeeseen vastaaminen vaatii monia laaja-alaisia toimenpiteitä, kuten koulutuspaikkojen lisäämistä, erilaisia työvoimapoliittisia toimia sekä työperäisen maahanmuuton tukemista, Kuntatyönantajat huomauttaa.
KT:n mukaan olisi ollut suotavaa, että vanhuspalveluiden kehittämiseen olisi valittu toisenlaisia toimenpiteitä kuin sitovan vähimmäismitoituksen säätäminen lailla. Kuntatyönantajien mielestä on kuitenkin hyvä, että lausuntokierrokselle lähtevä luonnos on pystytty rakentamaan monelta osin voimassaolevan suosituksen pohjalta.