Presidentti Tarja Halonen kertoo Keskisuomalaisen haastattelussa olevansa huolissaan joukkoviestinnässä ja mediakentällä tapahtuvasta murroksesta. Hänen mielestään mediakentän eriytyminen entistä rajatuimpiin osa-alueisiin voi olla riski demokratialle.
Tarja Halosen mukaan eriytyminen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa ihmiset elävät yhä kauempana toisistaan käyttämiensä tietolähteiden perusteella. Toiset ottavat tietonsa perinteisestä mediasta, joka pyrkii totuudenmukaisuuteen, analyyttisyyteen ja tarkistaa tietonsa; toisille riittää nopea ja värikäs pintatieto ja asioiden yksinkertaistaminen.
– Tämä on puolestaan omiaan heikentämään kansanryhmien välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä, Halonen kommentoi.
Samalla hän kuitenkin uskoo, että uusia kanavia yhteistyöhön on mahdollista ja välttämätöntä löytää jakautuneessa kentässäkin.
Yhteistyöhön pyrkimisen, avoimuuden ja kontaktien ylläpidon Halonen nostaa keskeisiksi tekijöiksi myös suhteessa Venäjään. Hän uskoo, että maantieteellinen etäisyys vaikuttaa siihen, miksi esimerkiksi Yhdysvalloissa ei pidetä toimivan yhteydenpidon vaalimista yhtä tärkeänä asiana kuin Euroopassa.
– Yhdysvalloissa päädytään uutisoimisessa yleisemminkin kärjekkäämpään vastakkainasetteluun ja viholliskuvan rakentamiseen – jopa demonisoimiseen, Halonen kommentoi.
Tarja Halosen mukaan hänelle esitetään usein Venäjää ja presidentti Vladimir Putinia koskevia kysymyksiä.
– Sanon aina, kun minulta kysytään, mitä Putin nyt ajattelee ja tekee, että en minä tiedä. En ole tavannut häntä vuoteen. Ainoa tapa saada tietää hänen ajatuksistaan on keskustella hänen kanssaan, Halonen toteaa.
