Keskisuomalaisen mukaan pääsyy turvallisuusselvityksiin on turvallisuusverkko TUVE, jota myös pelastuslaitokset alkavat käyttää ensi vuoden alusta. Samaa verkkoa hyödyntävät jo muun muassa poliisi, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja ministeriöt.
– Turvallisuusverkossa voidaan välittää turvaluokiteltua aineistoa, johon pelastuslaitoksen työntekijät pääsevät käsiksi toimivaltuuksiensa mukaisesti, ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio sisäministeriön pelastusosalta kertoo Keskisuomalaiselle.
Turvallisuusselvityksillä varmistetaan, että TUVE-verkon arkaluonteista materiaalia pääsevät pelastuslaitoksissa näkemään ja käsittelemään vain he, joille Supo on tehnyt turvallisuusselvityksen.
Jos Supon selvityksessä löytyy jotain ilmoitettavaa, pelastuslaitokset arvioivat itse, miten se vaikuttaa tarkastetun työntekijän mahdollisuuksiin käsitellä arkaluontoisia tietoja.
Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksella turvallisuusselvitys tehdään tänä vuonna noin 500 vakinaisesta työntekijästä. Keski-Suomen pelastuslaitoksella määrä on noin 1[nbsp]100, koska tänä vuonna selvitykset tehdään vakinaisten lisäksi myös sopimus- ja vpk-henkilöstöstä.
TUVE-verkko ei ole ainoa syy pelastuslaitoksille pyytää Supolta turvallisuusselvitystä.
– Turvaluokiteltua, jopa salaista tietoa käsitellään myös sellaisissa palotarkastuksissa, jotka kohdistuvat yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin kuten Puolustusvoimien, poliisin ja muiden valtion virastojen rakennuksiin, Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén huomauttaa.
Suojelupoliisi tekee pelastuslaitosten työntekijöistä joko suppean tai perusmuotoisen turvallisuusselvityksen riippuen selvitettävän henkilön työtehtävistä. Laajempi perusmuotoinen selvitys voidaan tehdä esimerkiksi henkilöistä, jotka työssään voivat merkittävästi vaarantaa valtion turvallisuutta.