Jyväskylän yliopiston opettajankoulutukseen haki kolme vuotta sitten 540 ensisijaista hakijaa, kun tänä vuonna hakijoita oli vain 406. Helsingissä vastaavat lukemat ovat 934 ja 568.
Lapin yliopiston ensisijaisten hakijamäärä on romahtanut kolmessa vuodessa 227 hakijasta 134 hakijaan, ilmenee Sunnuntaisuomalaisen Keskisuomalaisessa julkaistusta uutisesta.
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtaja Sirpa Eskelä-Haapanen näkee hakijamäärän laskun jo uhkana sille, saadaanko maakuntiin riittävästi opettajia.
– Se on todella huolestuttavaa. Tässä on vaarana, että Lapissa ei enää kyetä vastaamaan suureen alueelliseen opettajatarpeeseen, Eskelä-Haapanen sanoo.
Eskelä-Haapasen mukaan kielteinen mediahuomio ja uusi opetussuunnitelma ovat keskeisiä syitä hakijakatoon. Lisäksi oppilaiden tuen tarve on kasvanut samalla, kun mahdollisuus vastata siihen on vähentynyt.
– Opettajuus ei sinänsä ole isosti muuttunut, mutta yhteiskunnalla on uudet tarpeet. Pitää olla työkaluja kohdata esimerkiksi monikulttuurisuus ja uusi teknologia. Opettajan pitää olla valmis muutokseen, Eskelä-Haapanen sanoo.
Koulutussosiologian ja kansainvälisen koulutuksen tutkimuksen dosentti Mari-Anne Okkolin näkee hakijamäärän laskun taustalla suuremman ongelman.
– Koulutuksen arvopohja on rapautunut, ja se näkyy monin eri tavoin. Näin on tapahtunut muualla maailmassa ja nyt myös Suomessa. Meillä on kenties liikaa tuudittauduttu ajatukseen, etteivät negatiiviset globaalit tendenssit koskisi meitä, hän sanoo.
Okkolinin mukaan hyvistä, koulutetuista ja motivoituneista opettajista on maailmalla huutava pula, eikä tätä ongelmaa ole saatu missään ratkaistua.
– Opettajan ammatti ei ole maailmalla arvostettu työ. Siihen päädytään, jos muutakaan ei ole. Tähän saakka Suomi on ollut tässä poikkeus, Okkolin sanoo.
– Pitäisi räjäyttää pankki ja visioida villisti, kuten silloin kun tehtiin peruskoulu-uudistusta. Pienet kokeilut ja hienosäätö eivät käännä kelkkaa, Okkolin visioi.