Keskisuomalainen kertoo Jyväskylän avoterveydenhuollon palvelujohtajaksi esitetyn henkilöä, joka oli salannut CV:stään osan työhistoriastaan. Virka on kaupungin kolmanneksi korkein.
Hakija ei kertonut muun muassa nykyistä työpaikkaansa, josta hänet oli kertaalleen irtisanottu. Asiasta juuri ennen valintapäätöstä kuullut lautakunta palautti valinnan takaisin valmisteluun.
Työnantaja ei saa googlettaa työnhakijaa. Hänestä ei saa myöskään edes rekrytointitilanteessa etsiä tietoja, jos työnhakija ei ole erikseen siihen antanut lupaa. Yksityisyyden suoja työelämässä koskeva laki vaatii, että henkilötiedot on kerättävä ensisijassa työntekijältä itseltään.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tämä on perusteltua jo siksi, että netistä löydetty tieto on usein vanhentunutta tai epäluotettavaa. Hän kehottaa työnantajaa tarvittaessa pyytämään luvan tietojen tarkistamiseen.
”Kaupungilla on oikeus ja velvollisuuskin pyytää hakijalta selvitys nykyisestä työsuhteesta, koska päätöksenteko edellyttää asian riittävää selvitystä. Mikään ei sitä kiellä”, Aarnio sanoo.
Työntekijän luotto- tai rikosrekisteritietojen hankkimiseen ei suostumusta tarvita.
Työnhakijaa ei ole laissa sanktioitu puutteellisten tai virheellisten tietojen antamisesta CV:ssään. Sanktio tulee jo siitä, että väärät tiedot voivat johtaa työpaikan jäämiseen saamatta tai myöhemmin potkuihin.