Kivun, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden liittymistä toisiinsa selittävät osaltaan taustalla olevat yhteiset säätelymekanismit.
Krooninen kipu on yleisimpiä syitä hakeutua lääkäriin, ja sillä on vahva yhteys alentuneeseen työ- ja toimintakykyyn. Suurella osalla potilaista krooniseen kipuun liittyy myös psyykkisiä liitännäisoireita, jotka voivat vaikeuttaa kivun hoitoa.
Masentuneet ja ahdistuneet potilaat kokevat kivun muita voimakkaampana, ja masentuneilla kipupotilailla myös hoitovaste on heikompi. Kipuun liittyy usein myös suuttumuksen ja aggression tunteita, jotka osaltaan voivat vaikeuttaa hoitosuhdetta, selittää psykiatrian erikoislääkäri Peter Knaster väitöstiedotteessaan.
Kivun, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden säätelymekanismeissa on yhteneväisyyksiä, jotka voivat selittää niiden liittymistä toisiinsa. Näitä yhteneväisyyksiä ovat muun muassa yhteiset aivojen hermoverkostot sekä väittäjäaineet.
Knasterin mukaan myös itse kipuun liittyvissä oireissa sekä psyykkisissä oireissa on päällekkäisyyttä, mikä osaltaan monimutkaistaa niiden arviointia.
Hän kartoitti väitöstutkimuksessaan krooniseen kipuun liittyviä psyykkisiä oireita ja niiden suhdetta koettuun kipuun. Tutkimukseen osallistui sata kroonista kipupotilasta Helsingin yliopistollisen sairaalan kipuklinikalta.
Hänen mukaansa kipupotilailla esiintyi runsaasti psykiatrisia oireistoja; eniten esiintyi vakavaa masennusta sekä ahdistuneisuushäiriöitä.
– Ahdistuneisuushäiriöt olivat alkaneet useimmiten jo ennen kipuoiretta, kun taas masennusoireistoista suurin osa oli kehittynyt kivun jälkeen. Potilaat, joilla oli psyykkisiä liitännäisoireita, kokivat kivun voimakkaampana kuin ne, joilla ei näitä liitännäisoireita esiintynyt, Knaster sanoo.
Myös henkilön tapa käsitellä suuttumuksen tunnetta oli yhteydessä masentuneisuuteen. Taipumus tukahduttaa suuttumus yhdistyi voimakkaampaan masentuneisuuteen. Tämäkin yhteys korostui niillä, jotka kokivat kivun intensiivisempänä, väittelijä kertoo.
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että kipupotilailla, joilla oli diagnosoitu vakava masennus, esiintyi runsaasti sekä kognitiivis-emotionaalisia että somaattisia oireita; somaattiset oireet yhdistyivät masennusdiagnoosiin kuitenkin voimakkaammin.
– Krooniseen kipuun liittyy laaja-alaista psyykkistä oheissairastavuutta, jonka arvioiminen on tärkeää hoidon suunnittelun ja tuloksellisuuden kannalta. Mekanismit, jotka yhdistävät kivun psyykkisiin oireisiin, ovat monimutkaisia eikä selkeää syy- ja seuraussuhdetta esiinny. Oireistoissa on myös päällekkäisyyttä, mikä voi liittyä osaltaan yhteisiin taustamekanismeihin, Knaster toteaa.
Psykiatrian erikoislääkäri, LL Peter Knasterin väitöskirja Anxiety, depression, and anger in the borderland of chronic pain tarkastetaan perjantaina 11. syyskuuta Helsingin yliopistossa.