Kroonisen keuhkosairauden ei tarvitse merkitä rapakuntoa

Keuhkosairauksien erikoislääkäri Milla Katajisto rohkaisee keuhkoahtaumatautia sairastavia liikkumaan.

Jarrutella ei tarvitse, vaan liikkumisen voi aloittaa siten, kuin itsestä kivalta tuntuu.

– Kroonisen keuhkosairauden ei tarvitse merkitä rapakuntoa, Milla Katajisto sanoi Lääkäripäivillä Helsingissä keskiviikkona.

Keuhkoahtaumatauti on passivoiva sairaus ja juuri siksi on tärkeä ymmärtää, että liikunta auttaa mahdollisimman hyvän kunnon ja voinnin ylläpitämisessä, Milla Katajisto sanoi Lääkäripäivillä Helsingissä keskiviikkona.

Keuhkoahtaumatautia sairastavat liikkuvat noin puolet vähemmän kuin terveet ikätoverinsa. Useimmat heistä voisivat kuitenkin huoletta harrastaa samoja lajeja kuin muutkin, kuten kävelyä, pyöräilyä, uintia, vesijuoksua, jumppaa tai kuntosalia.

Katajisto vinkkaa, että askelmittari voi kannustaa monia liikkeelle. Terveyshyödyt saavutetaan jo kohtuullisella liikunnalla, kuten esimerkiksi 6 000 päivittäisellä askeleella.

Poimintoja videosisällöistämme

– Tee joka päivä jotain kuntosi eteen, se on ohjeeni. Peruskestävyyttä ja lihaskuntoa tarvitaan, jotta keuhkoahtaumataudista huolimatta voi elää mahdollisimman hyvää elämää. Keuhkoputkia avaava lääkitys voi helpottaa hengittämistä liikuntasuorituksen aikana.

Havahdu heti

Tyypillisiä keuhkoahtaumataudin oireita ovat hengenahdistus, yskä ja liman erittyminen hengitysteistä. Taudin alkuvaiheessa potilas ei välttämättä huomaa oireita tai tottuu niihin. Tupakoija ei myöskään aktiivisesti hakeudu lääkäriin oireita valittamaan.

Milla Katajiston mukaan sairauteen on kuitenkin tärkeä tarttua varhain, jolloin on vielä paljon pelastettavissa. Tupakoivalle potilaalle olisi hyvä tehdä perusterveydenhuollon vastaanotolla mikrospirometritutkimus, sillä pääsee hyvin keskustelun alkuun ja keuhkoahtauma voi löytyä.

– Tupakoinnin lopettaminen on kaikkein tärkeintä keuhkoahtaumataudin hoitoa ja enemmistö siinä myös onnistuu. Sairauden ennusteeseen vaikuttaa paljon, liikkuko potilas vai ei.

Suomessa on noin 100 000 diagnosoitua keuhkoahtaumatautipotilasta. Taudin esiintyvyys kasvaa yli 50-vuotiailla, jolloin tupakointihistoriaa on yleensä 20–30 vuotta.

Sairaus on melkein poikkeuksetta tupakoinnin aiheuttama. Tutkimusten mukaan 3,5 prosentilla suomalaisista tupakoivista miehistä on keuhkoahtaumatauti.

Mainos