EU:n viimeaikaiset päätökset ovat herättäneet kansalaisjärjestöissä huolta kehitysyhteistyön valjastamisesta EU:n omien lyhytnäköisten tavoitteiden ajamiseen.
– Jäsenmaiden ja EU:n parlamentin on nyt vaadittava komissiota toimimaan visionsa mukaisesti, Kehys ry vaatii.
EU:n vuodelta 2005 peräisin olevaa kehityspoliittista konsensusta uudistetaan parhaillaan. Syyskuussa 2015 sovitut kansainväliset kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma, Agenda 2030, koskevat kaikkia maita, ja niiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia nykyisiin politiikkoihin.
EU:n kehityspoliittisen konsensuksen päivittämisellä tarkoituksena on osoittaa, kuinka unioni vastaa kestävän kehityksen haasteeseen kehityspolitiikassaan.
EU:n kehitysyhteistyön päätavoite on köyhyyden poistaminen. Komissio toistaa tämän sanoman uudessa kehityspoliittisessa visiossaan, ja toteaa samaan hengenvetoon, että kehitysyhteistyötä ei tule ohjata muualle. Tiedonanto kiinnittää lisäksi huomiota muuttoliikkeen positiivisiin seurauksiin, ja siihen, että ihmisten mahdollisuus liikkua myös edistää kestävää kehitystä.
– Komission kauniit puheet EU:n kehityspolitiikan ohjaavista periaatteista ja muuttoliikkeestä ovat räikeässä ristiriidassa tänä vuonna tehtyjen päätösten kanssa, sanoo Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen.
– EU:n sopimukset muun muassa Turkin ja Afganistanin kanssa asettavat kehitysyhteistyön ehdoksi, että maat estävät ihmisten liikkumisen. Kehitysyhteistyö on valjastettu EU:n rajojen varjelemiseen. Tämä sotii niin EU:n kehityspolitiikan päätavoitetta kuin avun tuloksellisuutta koskevia kansainvälisiä sopimuksia vastaan, Lappalainen jatkaa.
Hänen mukaansa on vaikea uskoa, että komission visio ja käytännön toimet tulevat samasta luukusta.
– Kansalaisjärjestöt toivovat, että komission nyt esittämä visio kääntää viime vuosien huolestuttavan kehityskulun takaisin kehitysyhteistyön tavoitteita ja EU:n perusarvoja kunnioittavalle linjalle, Lappalainen sanoo.
Kestävä kehitys edellyttää johdonmukaista toimintaa
Komission visio EU:n kehityspolitiikan tulevaisuudesta tunnistaa, että uudet kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma, Agenda 2030, edellyttävät EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen nykyistä parempaa yhteensovittamista.
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö CONCORD vaati viime viikolla julkaisemassaan raportissa, että EU ottaa Suomesta mallia, ja laatii kestävän kehityksen strategian, joka kattaa sekä sisäiset ja ulkoiset politiikat. Suomen kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaa laaditaan parhaillaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla, ja sen odotetaan valmistuvan vuodenvaihteessa.
EU:n kestävän kehityksen strategiaa on kansalaisjärjestöjen lisäksi vaatinut myös Euroopan parlamentti jo toukokuussa. Komission tällä viikolla julkaisemassa kestävää kehitystä koskevassa tiedonannossa tämä vaatimus on kuitenkin Kehyksen mukaan jätetty huomiotta.
– Komissio epäonnistui uusien ratkaisujen tarjoamisessa ja lykkäsi kestävää kehitystä tukevien aloitteiden tekemisen vuoden 2020 toiselle puolelle. Käytännössä se siis pesi kätensä ja siirsi vastuun seuraavalle komissiolle, sanoo Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori ja CONCORDin kestävän kehityksen työn toinen puheenjohtaja Jussi Kanner.
Euroopan komissio julkaisi tiistaina visionsa EU:n kehityspolitiikan tulevaisuudesta, uudesta kehityspoliittisesta konsensuksesta. Edellinen vuonna 2005 laadittu konsensus määritteli Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden kehityspolitiikan suunnan yli vuosikymmenen ajaksi.
Komission ehdotus etenee seuraavaksi EU:n jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyyn. Tavoitteena on päästä sopuun Euroopan unionia ja kaikkia sen jäsenmaita koskevasta kehityspoliittisesta konsensuksesta ensi kesään mennessä.
Komissio julkaisi samana päivänä myös tiedonannot kestävästä kehityksestä ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maita koskevasta Cotonou-sopimuksesta.