Suomesta haki viime vuonna turvapaikkaa 95 iranilaista, tämän vuoden tammi–kesäkuussa 31.
Viime vuonna puhutelluista iranilaisista puolet viittasi kristinuskoon kääntymiseen turvapaikkaa hakiessaan. Tämä selviää puhuttelupöytäkirjoista, joita Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu on tutkinut tuoreessa raportissaan.
– Iranin noin 300 000 kristittyä jakaantuu syntyperäisiin ja käännynnäisiin. Erityisesti käännynnäiset julkikristityt, lähetystyötä tekevät ja ne, joilla on läntisiä kristillisiä kontakteja, ovat syrjintä- ja jopa pidätysvaarassa, kertoo projektipäällikkö Arno Tanner Maahanmuuttovirastosta.
Kirkkoihin kohdistunut tarkkailu ja rajoitukset ovat lisääntyneet vuoden 2009 jälkeen. Persiankielisten jumalanpalvelusten pitäminen on ollut lähes mahdotonta, evankeliset kirkot on suljettu ja pääsy toimintaan estetty uusilta jäseniltä.
Tannerin mukaan tämän vuoksi Iraniin on syntynyt epävirallisten kotikirkkojen verkosto, jota vastaan viranomaiset tekevät ratsioita etenkin jouluisin. Valtio pitää kristittyjä kotikirkkoja uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Pastoreita pidätetään, jäseniä kuulustellaan ja vaaditaan sitoumuksia, joilla irtisanoudutaan julkikristillisestä toiminnasta.
– Islamin uskosta luopuminen eli apostasia ja kristinuskoon kääntyminen ovat erittäin arkaluontoisia asioita Iranin uskonnollisen hallinnon näkökulmasta, kertoo Tanner.
Vallitsevan ajatollah Ruhollah Khomeinin tulkinnan mukaan islamista luopuminen on kuolemalla rangaistava teko, mutta sharia-lain mukaiset kuolemantuomiot ovat harvinaisia.