Suuri valiokunta käsitteli perjantaina hallituksen kantaa Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottamisesta.
Sari Essayah esitti kokouksessa lausumaa, jolla Suomen hallitus olisi velvoitettu EU:n neuvostossa vastustamaan sisäisiä siirtoja.
Hänen mielestään ns. hätätilamekanismin soveltamisen oikeusperusta on kyseenalainen, koska soveltamiskriteerien täyttyminen sekä toimenpiteiden oikeasuhtaisuus ovat epävarmoja.
– Pohjois-Afrikan tilanteesta johtuva turvapaikanhakijoiden tulva Eurooppaan on jatkunut jo pitkään eikä loppua ole näkyvissä, Essayah sanoo.
– On pidettävä kiinni siitä peruslähtökohdasta, että jokainen valtio vastaa omalle alueelleen tulevista turvapaikanhakijoista ja saa tarvittaessa tukea EU:n rahastojen ja virastojen asiantuntija-avun kautta. Kunkin jäsenmaan tulee jatkossakin vastata Dublin-periaatteen mukaisesti ensisijaisti itse maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiensä kehittämisestä, hän jatkaa.
Jos EU:n määräenemmistöllä päätetään sisäisten siirtojen toteuttamisesta, Juha Sipilän (kesk.) hallitus on kaavaillut, että Suomi sopeuttaa itseään koskevat henkilömäärät omaan kiintiöpakolaismääräänsä niin, että vuosittainen kiintiöpakolaisten sekä oleskeluluvan saaneiden sisäisesti siirrettyjen turvapaikanhakijoiden yhteinen kokonaismäärä säilyy viime vuosien kiintiöpakolaismäärän tasolla.
– Tämä merkitsisi, että Suomen apu kaikista hädänalaisimmille vähenee, kun kiintiöpakolaisten määrää tiputetaan. Kiintiöpakolaisjärjestelmän kehittäminen on taloudellisesti ja inhimillisesti järkevämpää kuin ottaa lisää turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksiin, Essayah sanoo.
Uhkana Essayah näkee myös sen, että turvapaikanhakijoiden siirtäminen EU-maasta toiseen lisää entisestään vakavaa rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa ja ihmissalakuljetusta.