– Tilanne Ukrainassa on viime aikoina rauhoittunut. Länsimaiden kiinnostuksen siirtyessä etelämmäksi on Ukraina jätetty oman onnensa nojaan. Onko hiljaisuus sellainen reaktio, mitä itse toivoisimme kansainväliseltä yhteisöltä, mikäli joku naapurimaistamme päättäisi kaapata itselleen osan Suomea?, Peter Östman kysyi.
– Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hyvänä sitä vakaata ja johdonmukaista linjaa, jota ulkopolitiikka johtava tasavallan presidentti Sauli Niinistö on edustanut. Erityisesti tiivis vuoropuhelu Venäjän johdon kanssa on ollut arvokasta näinä aikoina, Östman kiitteli.
Hänen mukaansa ulkoministeri Timo Soinin (ps.) ponnistelut palautussopimuksen aikaansaamiseksi Irakin kanssa eivät ole jääneet huomioimatta ja ansaitsevat kiitoksen.
– Sen sijaan hallituksen päätös leikata kehitysyhteistyöstä, ja etenkin kansalaisjärjestöjen rahoituksesta, oli erittäin huono ja lyhytnäköinen ratkaisu. Kehitysyhteistyön kautta voidaan vähentää myös Suomeen kohdistuvia uhkia. Leikkaukset romuttavat järjestöjen pitkäjänteisen työn ja pakolaisten auttamisen lähtömaissa, Östman katsoi.
Hän totesi, että Syyrian sisällissota on vaatinut jo satojatuhansia kuolonuhreja ja pakolaiskriisi on valtava.
– Venäjän aloittamat ilmaiskut kiihdyttävät sotaa entisestään. Venäjän päällimmäinen intressi lienee liittolaisensa Bashar al-Assadin pelastaminen ja samalla jalansijaansa vankistaminen Lähi-idässä. Suomen ja EU:n tulisi nykyistä aktiivisemmin pyrkiä rauhoittamaan Syyrian tilannetta, Östman sanoi.
– Suomen tulee EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä pyrkiä mahdollisuuksiemme mukaan edesauttamaan kestävän rauhan saamista erityisesti Ukrainassa ja Lähi-idässä. Suomi ei saa olla hiljaa ja toimettomana kun näemme ympäröivässä maailmassa epäoikeudenmukaisuutta ja inhimillistä hätää, Östman totesi.