Kristillisdemokraattien mukaan sekä Suomi, että koko Eurooppa tarvitsevat lisää yrittäjiä päästäkseen jälleen kasvu-uralle ja parantaakseen työllisyyttä. Pk-sektorin merkittävyys veronmaksajana ja työllistäjänä on keskeinen niin Suomelle kuin koko Euroopallekin.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä piti perjantaina talvikokouksensa. Eduskuntaryhmä kehottaa työ- ja elinkeinoministeriötä sekä valtiovarainministeriötä ryhtymään yhteistyössä konkreettisiin toimiin pk-yrittäjyyden edistämiseksi.
– Maakuntien parhaat käytännöt tulee laajentaa koko maan kattaviksi. Oppia voi ottaa vaikkapa Pohjanmaan alueelta tai Ahvenenmaalta. Ministeriöiden tulee yhteistyössä luoda selkeät konseptit start up-yrityksille, yrittäjäkasvatukselle, riskirahoituksen lisäämiselle ja byrokratian nopeuttamiselle niin kunnissa kuin valtiohallinnossakin, selviää talvikokouskannanotoista.
Kristillisdemokraatit muistuttavat, että uudet yritykset ja etenkin pienet ja keskisuuret yritykset luovat Euroopan uusista työpaikoista suurimman osan, eli 4 miljoonaa työpaikkaa joka vuosi. Uudet työpaikat syntyvät Suomessa lähes poikkeuksetta pk-sektorille, kun taas suuryrityssektori saneeraa rajusti työvoimaansa.
– Kolmen viime vuoden aikana itsenäisestä ammatinharjoittamisesta kiinnostuneiden EU-kansalaisten osuus on pudonnut 45 prosentista 37 prosenttiin. Pudotus johtuu nykyisen kriisin vuoksi heikentyneistä liiketoimintanäkymistä. Tästä huolimatta lähes neljä kymmenestä eurooppalaisesta olisi mieluiten oma pomonsa. Jos tämä potentiaali saataisiin käyttöön, EU:n liki 21 miljoonan pk-yrityksen määrä kasvaisi miljoonilla uusilla yrityksillä.
Talouskasvua byrokratiaa keventämällä
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa parantaa yritysten toimintaedellytyksiä keventämällä johdonmukaisesti lupamenettelyjä kaikilla sektoreilla. Uusien investointien lisäämiseksi Suomessa pitää vähentää erilaisten lupahakemusten määrää ja alentaa niiden maksuja.
Maailmanpankin Doing Business-projekti on mitannut eri maiden eroja mitä tulee muun muassa lupahakemusten käsittelyyn ja muihin kaupalliseen toimintaan liittyviin toimiin. Projektiraporttien mukaan on selvästi havaittavissa, että taloudellisesti huonosti menestyvät maat ovat samalla eniten byrokraattisia.
– Euroopan kriisimaissa kuten Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa kaupallinen toiminta on tehty huomattavasti hankalammaksi kuin paremmin menestyvissä maissa kuten Saksassa. Suomi on Maailmanpankin tilastoissa kohtuullisen hyvillä sijoilla, mutta meilläkin on parantamisen varaa monessa asiassa, kuten esimerkiksi rakennus- ja ympäristölupien myöntämisessä.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että byrokratian keventämiseen suhtaudutaan vakavasti. Yrityksiä rasittavia lupamenettelyjä tulee vähentää ja niissä tulee pyrkiä mahdollisimman laajasti ottamaan käyttöön yhden luukun periaate. Tarvitaan myös riittäviä panostuksia lupahakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi.