Kristillisdemokraatit peruisi avioliittolain muutoksen

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman ei osaa sanoa, osallistuuko puolue hallitukseen, joka muokkaa lainsäädäntöä tasa-arvoisen avioliittolain mukaisesti.

Kristillisdemokraatit pyrkivät seuraavissa hallitusneuvotteluissa siihen, että avioliittolain muutos perutaan, sanoo kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman.

– Jos tulee tilanne, että mikään muu puolue ei ole tällä kannalla, harkitsemme uudessa eduskuntaryhmässä ja puoluehallituksessa mitä tehdä. Puoluevaltuusto tekee lopullisen päätöksen hallitukseen osallistumisesta, Östman kertoo Verkkouutisille.

Verkkouutiset haastattelee kahdeksan eduskuntaryhmän puheenjohtajat juttusarjassaan ennen eduskuntavaaleja. Kysymyksissä pureudutaan ensi vaalikautta koskeviin teemoihin.

Kristillisdemokraatit pyrkii mahdollisimman nopeaan julkisen velanoton vähentämiseen siten, että vuonna 2018 velan bkt-osuus ei enää kasva.

– Velanoton vähentäminen tulee jaksottaa usean vuoden ajalle, jotta ei pysäytetä talouskasvua ja heikennetä taloudellisesti vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten elinoloja. Saattaa olla, ettei kahden miljardin euron sopeutus riitä, mutta siitä ei voi etukäteen olla varma, Östman sanoo.

Talous kasvu-uralle

Peter Östman katsoo, että talous saadaan kasvu-uralle pienentämällä työvoima- ja sosiaalikustannuksia suhteessa kilpailijamaihin.

– Ne on lähes jäädytettävä.

Myös innovatiivisten ja hyvää työn laatua tuottavien yritysten kasvumahdollisuuksia pitää tukea julkisilla hankinnoilla.

Lisäksi TKI-rahoitus pitää nostaa 4 prosentin tasolle kansantuotteesta.

– Tutkimustoimintaa on suunnattava entistä enemmän hyödyttämään pk- ja mikroyrittäjiä sekä kotimaisia kasvuyrityksiä, Östman toteaa.

Poimintoja videosisällöistämme

Kristillisdemokraattien mukaan nykyisen tuloverotuksen tasoa ei pidä kiristää missään tuloluokassa.

– Jos on varaa alentaa verotusta, se tulee tehdä tuloverotuksen alarajaa nostamalla.

”Nato-jäsenyyden vaikutukset selvitettävä”

Östmanin mielestä puolustusmenoja pitää nostaa parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti siten, että vaalikauden lopussa korotus on 150 miljoonaa euroa.

– Leikkaisimme nuo varat julkista sektoria järkeistämällä, esimerkiksi toimintoja digitalisoimalla, Östman kertoo.

Hänen mukaansa ensi vaalikaudella pitäisi tehdä myös kattava selonteko Nato-jäsenyyden vaikutuksista.

– Natoon liittymisen kustannukset, hyödyt ja haitat tulee käydä läpi myös kansalaiskeskustelussa. Natoa koskeva päätöksenteko ei ole mahdollista ilman kansanäänestystä.

Alkoholiveroa Östman ei muuttaisi olennaisesti. Hän pitää myös verotuksen kohdennusta mietojen ja väkevien juomien välillä hyvänä.

– Alkoholivero on nyt suurin piirtein sopivalla tasolla ja kohdennus on suurin piirtein oikea. Emme halua että tuonti Virosta lisääntyisi.

Mainos