Kristillisdemokraatit epäileväisiä Juha Sipilän kasvurahastosta

Kristillisdemokraatit ovat epäileväisiä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän esittämän kasvurahaston toimivuudesta.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mukaan keskusta on puhunut suuremman valtion kasvurahaston puolesta kuin se, mistä hallitus on päättänyt.

Kasvurahastoa ehdotetaan muodostettavaksi varoilla, jotka saataisiin kun valtio myisi osan osakeomistuksistaan osassa valtionyhtiöitä. Yhtenä esimerkkinä on mainittu muun muassa Telia-Soneran osakkeet.

– En periaatteessa vastusta ajatusta siitä, että valtio kasvattaa kapasiteettiaan kasvurahastoissa. Kysymys on kuitenkin, onko Keskustan malli se paras ratkaisu, koska juuri merkityt sijoitukset Telia-Sonerassa antavat merkittävästi paremman vuosittaisen tuoton kuin valtion maksama korkotuotto samalle lainasummalle, huomauttaa Östman.

Hän toteaa, että toisten mielestä kasvurahastoissa on jo tällä hetkellä tiettyä ylikapasiteettia.

– Rahastot on tarkoitettu lähinnä käytettäväksi riskipääomana yrityksille, jotka hakevat kasvua. Tämä osoittaa, että Suomessa ei ole riittävää määrää kasvuyrityksiä, joilla olisi sellaiset suunnitelmat, jotka täyttäisivät vakiintuneet ehdot riskipääoman myöntämiseksi. Rahoituskriteerit saattavatkin olla analysoinnin ja päivittämisen tarpeessa, Östman arvioi.

Östmanin mielestä polku takaisin parantuneeseen kilpailukykyyn on pitkä ja edellyttää monia toimenpiteitä ja korjauksia.

– Tässä tilanteessa meidän on uskallettava tehdä muutoksia myös työmarkkinamekanismeihin, Östman sanoi kristillisdemokraattien puoluevaltuuston kokouksessa Vantaalla lauantaina.

Hänen mukaansa Suomessa työvoima- ja sosiaalikustannuksia on pienennettävä suhteessa kilpailijamaihin, lähinnä Ruotsiin, mutta ei nykyistä tasoa pienentämällä vaan jäädyttämällä ne lähelle nykytasoa.

Niin ikään Östmanin mukaan palkankorotukset olisi kyettävä pitämään lähellä nollatasoa seuraavan kymmenen vuoden ajan.

– Loppujen lopuksi valtiolla on ”voimaannuttajan” ja mahdollistajan rooli. Julkisen vallan tulee tukea yksityisten ihmisten toimintaa, jotta kansalaiset voivat itse rakentaa elämänsä mahdollisimman kukoistavaksi. Valtio ei saa aikaan talouden myönteistä kehitystä, vaan mahdollistaa sen ja tukee sitä, Östman sanoo.

Mainos