Puolue lupaa olla hallitukselle kivenä kengässä ja muistuttamaan asiasta niin kauan, kunnes hoitajamitoitus asetetaan inhimilliselle tasolle. Kristillisdemokraatit aikoo esittää vaihtoehtobudjetissaan lisää hoitajia vanhuksille.
– Hallituksen päättämien leikkausten ja korotusten kerrannaisvaikutukset ovat suurimmat juuri heikompiosaisilla. Kiinteistöveron alarajan korotus iskee loven monen pienituloisen arkeen, sillä se nostaa asumisen kustannuksia riippumatta siitä, asuuko vuokralla vai omassa asunnossa. Suurituloiset saavat verohuojennuksia, kun taas vähävaraisten ja heikoimmassa asemassa olevien etuuksista ja palveluista leikataan, KD sanoo eduskuntaryhmänsä kesäkokouksen kannanotossa.
Niin ikää puolue valittelee, että kevään kehyksissä päätetyt rajut leikkaukset jäävät edelleen voimaan ja heikentävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Sen sijaan kiitosta saa päivähoitomaksujen korotusten peruuttaminen sekä maatalouden kriisipaketti.
Ammatilliseen koulutukseen säästöt väärin ajoitettu
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ihmettelee ammatilliseen koulutukseen kohdistettujen rajujen säästöjen ajoittamista jo ensi vuodelle, vaikka reformilainsäädäntö tulee voimaan vasta vuoden 2018 alusta.
Reformissa uudistetaan koko ammatillinen koulutus: koulutuksen rahoitus, ohjaus, tutkintorakenne, koulutuksen toteuttamismuodot sekä järjestäjärakenne. Nykyiset lait yhdistetään uudeksi lainsäädännöksi.
KD:n mielestä ensi vuodelle aikaistetut säästöt uhkaavat vakavasti ammatillisen opetuksen laatua.
– Säästöjä on mahdotonta tehdä hallitusti ja strategisesti kestävällä tavalla, kun reformin linjaukset eivät ole vielä tiedossa. Pahimmillaan tämä tarkoittaa ammatillisille oppilaitoksille kahta peräkkäistä rajua rakenneuudistusta, jotka toteutetaan vain vuoden sisällä toisistaan.
Sisäinen turvallisuus heikkenee
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että poliisimäärää ei vähennetä.
KD-ryhmä muistuttaa valtiovarainministeri Petteri Orpoa (kok.) tämän sisäministerinä antamastaan lupauksesta, että poliisimäärä ei enää vähennetä.
– Viime kaudella keskusta ja perussuomalaiset olivat valmiita hajottamaan hallituksen, jos poliisimäärä yhtään vähenee. Nyt aiemmat vaatimukset näyttävät unohtuneen, KD:n eduskuntaryhmä muistuttaa.
Poliisitoimintaan kohdennetut säästöt ovat kestämättömiä, kun samaan aikaan poliisin toimintaympäristö muuttuu yhä haastavammaksi ja sisäinen turvallisuus heikkenee. Ensi vuonna hallitus vähentää kuitenkin 210 poliisia.
– Eduskunnassa on vahva tuki poliisimäärän säilyttämiselle nykyisellä tasollaan. Kova tarve olisi poliisimäärän lisäämisellä, KD toteaa.
Talouden tasapaino jää hamaan tulevaisuuteen
KD-ryhmä arvostelee myös sitä, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus markkinoi itseään Suomen kuntoon saattamisella, vaikka valtion velkaantuminen jatkuu lähes entiseen tapaan.
– Hallituksen talouspolitiikka perustuu liian optimistisiin odotuksiin. Tarvittaisiin suuria muutoksia työmarkkinoilla ja parempia kannustimia yrittäjyyteen, jotta todellinen käänne parempaan tapahtuisi. Ainoastaan luomalla edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle Suomi nousee.
Hallitus on linjannut julkisen talouden pitkänajan suunnitelmassaan, että talous on tasapainossa vuonna 2021. Nyt julkistettu budjetti on 5,4 miljardia alijäämäinen. Vuoden 2018 budjetin ennakoidaan olevan viisi miljardia alijäämäinen ja vaalivuoden 2019 budjetti näyttää nyt neljän miljardin alijäämää.
– Tasapainotustyö jätetään tulevalle hallitukselle, jonka pitäisi oikaista reilussa vuodessa Sipilän hallitukselta jäävä neljän miljardin alijäämä vuoden 2021 budjettiin. Lisäksi suunnitelmassa valtion menot eivät juurikaan kasva vuoteen 2021 mennessä, vaikka menot ovat jo nyt kasvaneet 1,5 miljardilla eurolla vuodesta 2015, KD laskee.
Perustulokokeiluun hukataan 20 miljoonaa
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää myös perustulokokeeseen menevää 20 miljoonan euron panosta rahan hukkaamisena.
– Rahan voisi käyttää vaikka perusturvan parantamiseen. Perustulon sopivuutta ei voida tutkia hallituksen perustulokokeilulla. Laajasti toteutettuna malli olisi 11 miljardia alijäämäinen. Hallituksen kokeilussa perustulo annetaan 2000 satunnaisesti valitulle työttömälle. Mallilla ei kunnolla voida selvittää työllisyysvaikutuksia, eikä hallituksen suunnittelemaa koeasetelmaa voida edes kutsua perustulokokeiluksi, KD lyttää.