Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää tänään maanantaina täydentävän valtionavustushaun tulevaisuuden sote-keskus-ohjelmaan osallistuneille alueille.
Jaossa on 141 miljoonaa euroa vuosille 2021-23 hoitoonpääsyyn ja mielenterveyspalveluihin.
– Lähtökohtaisesti jokainen valtiolta tullut euro käytetään sosiaali- ja terveyspalveluiden suoraan tukeen kentälle niin, että sillä saadaan myös vaikuttavuutta aikaan, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi tiedotustilaisuudessa.
Jos valtionavustuksilla ei synny vaikuttavuutta, ministeriö on Kiurun mukaan valmis keräämään rahat takaisin.
Tavoitteena jonojen poisto, hoitoonpääsy parantunut jo
Kiurun mukaan suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon isoin ongelma on hoitoonpääsy.
– Meidän tehtävänämme on poistaa jonot ovelta ja madaltaa kynnystä, ja tilanne on jo tällä hetkellä alkanut parantua, Kiuru sanoi.
Hänen mukaansa hallituksen aloittaessa keväällä 2019 seitsemän päivän hoitotakuu oli vielä kaukainen haave. Silloin kiireettömään hoitoon pääsy seitsemässä päivässä toteutui 43 prosentissa kuntia. Tänä keväänä se toteutui 63 prosentissa kuntia. Hoitoonpääsy ei ole kiinni kunnan koosta.
– Tätä ilmiötä voi selittää koronakriisi ja se, että ihmiset eivät ole hakeutuneet hoitoon. Toisaalta tiedämme, että koronakriisi on estänyt hoitoonpääsyä nimenomaan niillä alueilla, joissa perustason toiminta on ruuhkautunut ja se on alkanut vaikuttaa jopa lääkäriin pääsyyn.
Kiurun mukaan koronakriisistä huolimatta hoitoonpääsy on parantunut sen eteen tehdyn systemaattisen työn ja taloudellisen tukemisen vuoksi.
Hammashoitoon joutuu odottamaan jopa 180 päivää
Kiurun mukaan toinen suuri ongelma on hammaslääkärille pääsy. Myös hammashoidossa kiireettömään hoidon odotusaikaa on saatu hieman lyhennettyä.
– Silti nämä odotusajat ovat hävyttömän pitkiä. Vaikka kysymys on kiireettömästä käynnistä, soisin, että niinkin tärkeä kuin suun terveydenhuolto olisi hyvässä kunnossa. Sehän vaikuttaa myös muihin sairauksiin, Kiuru totesi.
Ministerin esittelemän kuvion mukaan noin kymmenessä prosentissa kuntia kiireettömään hammashoitoon pääsyä joutuu odottamaan jopa 180 päivää.
Psyykkinen oireilu on lisääntynyt koronapandemian aikana. Kouluterveyskyselyn mukaan kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on lisääntynyt 8.-9. luokkalaisilla tytöillä noin kymmenellä prosenttiyksiköllä ja pojilla muutamalla prosenttiyksiköllä verrattuna kevääseen 2019.
– Ero alkaa olla merkittävä verrattuna vuoden 2019 hetkiin, Kiuru sanoi.
Psyykkinen kuormittuneisuus näkyy aikuisten ikäryhmissä erityisesti 20-29-vuotiaissa ja asteittain alenevasti aina 59-vuotiaisiin asti.
– Myöskin koronakriisissä ruuhkavuosia elävät ihmiset ovat selkeästi kuormittuneet.
Kiurun mukaan myönteistä on se, että ihmiset ovat hakeutuneet lisääntyvästi hoitoon.
Mielenterveysongelmiin ei pystytä vastaamaan perustasolla
Ministerin mukaan ikävä pitkäaikainen trendi on se, että esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan yhä enemmän erikoissairaanhoidossa. Määrä on 8-kertaistunut 90-luvun puolivälistä.
– Perustason toimijat eivät pysty vastaamaan ongelmiin ajoissa, ei ole pystytty antamaan apua lieviin vaikeuksiin eikä keskivaikeisiin vaikeuksiin, ja näistä merkittävä osa olisi pystytty hoitamaan jo perustasolla.
Kiurun mukaan tähän on puututtava, sillä muutoin erikoissairaanhoidossa ei enää riitä resursseja erittäin vaikeille mielenterveysongelmille.
Kiuru kertoi, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin on saatu täydennyskoulutettua tällä hallituskaudella yli 700 kouluterveydenhoitajaa ja koulukuraattoria eri puolille Suomea.
Elpymisvälineestä 400 miljoonaa euroa hoitoonpääsyyn
Lisäksi osana EU:n elpymis- ja palautumistukivälinettä (RRF) käynnistetään valtionavustushaku myöhemmin tänä vuonna. Kiurun mukaan ajatuksena on ollut, että ohjelmasta käytetään 400 miljoonaa euroa hoitovelkaan ja hoitoonpääsyn kehittämiseen.
Kiuru sanoi, että sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt myös ensi vuoden budjettiin lisärahoitusta hoitovelan purkamiseen ja hoitoonpääsyn parantamiseen.
– Kyllä, me olemme yhä esittämässä, että hallitus säätää seitsemän päivän hoitotakuusta sitovasti lakiin, Kiuru sanoi.
Tänään käynnistettävällä täydentävällä 141 miljoonan euron valtionavustushaulla ja jo aiemmin toteutetulla 100 miljoonan euron valtionavustushaulla on Kiurun mukaan kannustettu kuntia parantamaan hoitoonpääsyä vapaaehtoisesti.
– Tämäkin kokonaisuus (hoitotakuu) on budjettiriihessä auki ja se liittyy siihen, kuinka paljon meillä tulee olemaan yhteenlasketusti rahoitusta käytettävissä hoitoonpääsyn parantamiseen ja hoitovelan purkamiseen. Me valmistelemme ministeriössä myös tätä ajuria, joka varmistaa, että joka puolella Suomea seitsemän päivän hoitotakuu tulee toteutumaan. Ei vain vapaaehtoiselta pohjalta, niin kuin näillä rahoituksilla on tarkoitus tehdä, vaan viime kädessä lain sanelemana pakkona, Kiuru sanoi.
Kiurun mukaan hoitotakuulainsäädäntö säädetään tarvittaessa tällä hallituskaudella.