Ruotsin ammuskeluissa on tämän vuoden aikana kuollut jo 45 henkilöä. Luku on korkeampi kuin koko viime vuoden vastaava, joten vuodesta 2022 uhkaa tulla Ruotsin rikoshistorian verisin.
Ruotsi on nyt ainoa EU-maa, jossa ampuma-aserikokset ovat kasvussa, sanoo kriminologi Manne Gerell Malmön yliopistosta. Gerell arvioi väkivaltarikollisuuden trendiä SVT:n haastattelussa.
Jengirikollisuuden ja ammuskeluiden kasvusta on keskusteltu Ruotsissa jo pitkään. Viikonloppuna maata on järkyttänyt malmölaisessa ostoskeskus Emporiassa perjantaina tapahtunut ammuskelu. Poliisin ”teloitukseksi” luonnehtimassa tilanteessa 15-vuotias poika ampui kuoliaaksi 31-vuotiaan miehen ja haavoitti vakavasti naispuolista ohikulkijaa. Kuolleella oli yhteyksiä paikalliseen rikollisjengiin.
Jengien välisten konfliktien kiihtyminen on todennäköisin selitys Ruotsin synkille tilastoille, kriminologi Gerell sanoo. Valta ja status ajavat jengit verisiin konflikteihin.
– Muutos entiseen on se, että ammutuista yhä useampi menehtyy. Tavoitteena on usein uhrin tappaminen, ja siinä onnistutaan useammin. Tämä on selkeä muutos.
Monet poliittiset ja yhteiskunnalliset tekijät ovat vaikuttaneet väkivaltarikollisuuden kasvuun.
– Kyse voi olla vuosikymmeniä sitten tehdyistä poliittisista päätöksistä, yhdistettynä kansainvälisiin muutoksiin, pakolaisvirtoihin ja poliittiseen kykenemättömyyteen tehdä asialle jotain, Gerell arvioi.
Tilanteeseen vaikuttaneista poliittisista päätöksistä hän mainitsee esimerkiksi Ruotsin koulupolitiikan ja 1960- ja 70-lukujen lähiörakentamisen. Gerellin mukaan poliisi on varoittanut kehityksestä jo 20 vuoden ajan.
Koulu on avainasemassa kamppailussa väkivaltarikollisuutta vastaan.
– Lapset jotka pärjäävät koulussa näkevät jengit vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona, Gerell sanoo.