Poliisitaustainen kokoomuksen kansanedustaja Kalle Jokinen katsoo nykyisen hallituksen saaneen oikeus- ja kriminaalipolitiikassa aikaan ryhtiliikkeen.
Viikolla eduskunnassa käsiteltiin muun muassa Suomeen perustettavaa todistajansuojeluohjelmaa.
– Jos otetaan huomioon se, että vakavien rikosten valmistelu on kriminalisoitu, anonyymi todistelu, sakon muuntorangaistuksen palauttaminen ja nyt tämä todistajansuojeluun liittyvä lakiesitys, niin nämä ovat oikeansuuntaisia toimia, jotta kriminaalipolitiikkaan, rikoksen tutkimiseen ja myös ennaltaehkäisyyn saadaan lisää voimaa kriminaaleja ja rikollisia vastaan, Kalle Jokinen kiitteli.
– Senhän täytyy olla yhteiskunnan tarkoitus ja tavoite.
Jokisen mielestä hallituksella on ”ryhtiä nyt nähtävillä esityksissä ja myös valiokunnan huomioissa”.
Eduskunnassa on parhaillaan myös vankeutta koskevan lainsäädännön muuttaminen. Siinä otetaan kantaa ehdonalaiseen vapauttamiseen, omien vaatteiden käyttöön vankilassa, vangin kirjeenvaihtoon, henkilötarkastukseen, vangin sitomiseen ja eristämistarkkailuun.
Vankien tarkkailuhaalarit nousivat aiemmin suuren huomion kohteeksi.
– Tuolloin nousi vahvasti salin toiselta laidalta henki, että se on epäinhimillistä. Nyt tämän lain valmistelun yhteydessä perustuslakivaliokunta on antanut lausunnon ja todennut, ettei tarkkailuhaalarin käyttö ole epäinhimillistä, Kalle Jokinen toteaa.
– Jos vangilla on kehossaan kätkettynä vaarallisia esineitä tai yleisimmin huumausaineita, niin silloin, kun ne saadaan valvonnan alla hallitusti vangilta pois, kaikkien turvallisuus vankilassa on parempi, myös sen vangin, joka on kehoonsa kätkenyt esimerkiksi huumausaineita ja aiheuttanut myös itselleen siinä tilanteessa vaaran.
Muuntorangaistus palaa
Kokoomuksen Kari Tolvanen pitää suurimpina ja tärkeimpinä aikaansaatuina asioina todistajansuojeluohjelmaa, anonyymiä todistelua sekä vakavien henkeen tai terveyteen kohdistuvien rikosten valmistelun kriminalisointia.
– Näitä kolmea on odotettu jo kymmenkunta vuotta. Ja näitä kaikkia ihmisoikeusjuristit ovat vastustaneet, koska ne kuulemma polkevat ihmisoikeuksia – eli suomennettuna: rikollisten oikeuksia, Kari Tolvanen sanoo.
Lisäksi hallitus ja eduskunta ovat myös kriminalisoineet vainoamisen, tiukentaneet raiskausrikosten tunnusmerkistöä sekä kriminalisoineet terrorismin rahoituksen ja kouluttautumisen.
Poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin on myös tehty ”korjaussarjat”, joilla mahdollistettiin esimerkiksi niin sanotun ylimääräisen tiedon käyttö rikosten selvittämisessä.
Vielä tällä kaudella päätetään sakon muuntorangaistuksen palauttamisesta, rikosuhrimaksusta sekä eri viranomaisten tietojenvaihto- ja tiedonsaantioikeuden lisäämisestä väkivaltarikosten ja terrorismin ehkäisemiseksi.
Vaalikauden aikana Ben Zyskowicz (kok.) on näkyvästi arvostellut ihmisoikeusjuristeja liioitelluista ja elämälle vieraista kannanotoista sekä rikoksen uhrin aseman unohtamisesta. Eräitä hänen kriminaalipolitiikkaa sivuavia kannanottojaan on muun muassa tässä, tässä, tässä ja tässä.