Financial Times -lehden mukaan yhteisymmärrys perustuu pitkälti Euroopan suurimman talouden Saksan haluamiin linjauksiin. Sopu syntyi kuin suomalaisissa työmarkkinaneuvotteluissa ikään, viime hetkellä ja aikataulua venyttäen.
Aikataulutuksen mukaan keskiviikko oli viimeinen päivä jäsenmaiden ja europarlamentin välisten erimielisyyksien sopimiseen. Neuvottelijoiden saavuttama sopimus vaatii vielä parlamentin hyväksynnän.
Jos sopimusta ei olisi saatu aikaan, se olisi lykännyt kriisipankkien hallituksi alasajamiseksi tarkoitettua säännöstöä hamaan tulevaisuuteen. Samalla koko pankkiunionin perustaminen olisi vaarantunut.
Kriisirahastoa kartutetaan nopeutetusti
Suurin muutos euromaiden valtiovarainministerien neuvoston aikaisemmin sopimaan on se, että pankeilta kansallisiin rahastoihin kerättävät kannatusmaksut yhdistetään 70-prosenttisesti euromaiden yhteiseen rahastoon jo kolmen vuoden kuluessa.
Valtiovarainministerin päätöksellä rahastot olisi yhdistetty vähitellen vuoteen 2025 mennessä.
EPP.n parlamenttiryhmän varapuheenjohtajan ja parlamentin pääneuvottelijoihin kuuluvan Corien Wortmann-Koolin mukaan tämä lisää merkittävästi rahaston ”tulivoimaa” ja pienentää siten riskiä veronmaksajien kontolle tulevasta laskusta.
Finanssialan Keskusliitto (FK) on vastustanut jyrkästi yhteisvastuun käyttöönoton nopeuttamista yhteisessä kriisirahastossa. FK:n maaliskuun alussa antaman kannanoton mukaan sovitusta 10 vuoden aikataulusta on pidettävä kiinni.
– Kymmenen vuoden kuluessa tapahtuva vaiheittainen siirtymä yhteisvastuuseen pienentäisi riskiä siitä, että hyvin asiansa hoitaneet suomalaiset pankit joutuisivat osallistumaan lähivuosina muiden maiden ongelmien hoitoon.
Nyt näyttäisi siltä, että parlamentin vaatimuksesta suomalaisetkin pankit saavat varautua ennakoitua korkeampiin maksuosuuksiin jo vuosina 2016 – 2018.
Potiikot sivummalle saneerauspäätöksistä
Wortmann-Koolin mukaan neuvottelutulos pankkikriisien ratkaisumekanismista lisää luottamusta eurooppalaisiin pankkeihin ja tukee pankkien lananantoa yrityksille ja kotitalouksille.
Parlamentin neuvottelijat myös onnistuivat lyhentämään valtiovarainministerien aikaisemmin päättämää menettelytapaa kriisipankin saneeraamiseksi niin, että päätös voidaan tehdä viikonlopun aikana.
Hänen mukaansa sopimus myös pienentää poliitikkojen ”kohtuutonta sekaantumista” kriisipankkien hallitusta alasajosta päättämiseen.
– Tämä varmistaa, että pankkeja kohdellaan samalla tavalla riippumatta siitä, missä euromaassa ne sijaitsevat. Sopimus takaa myös sen, että tuskalliset, mutta välttämättömät toimenpiteet pannaan käytäntöön.
Yhteinen kriisinratkaisumekanismin perimmäisenä tarkoituksena on siirtää kaatuvien ja heikkojen pankkien saneeraamisesta koituvat kustannukset veronmaksajilta pankkien omistajille, velkakirjasijoittajille ja suurtallettajille. Mikäli tarvetta ilmenee, kustannusten loppuosa rahoitetaan 55 miljardin euron yhteisestä kriisirahastosta.