Kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman keskeiset tavoitteet vuosille 2015–2019 ovat kattavan tukiverkon rakentaminen, kriisinhallintaveteraanistatuksen luominen ja palveluksen aikaisen tuen kehittäminen.
Tukiverkon rakentamisella tarkoitetaan palveluksen jälkeisen tuen kokonaisuutta, joka kattaa yhteydenpidon, yhden luukun periaatteella toimivan neuvontapalvelun ja muun viranomaistuen, vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan perustuvan vertaistuen ja seurannan.
Neuvontapalvelun päävastuu on Valtiokonttorilla, vapaaehtoisjärjestöistä keskeisin on Rauhanturvaajaliitto. Viranomaistuki tulee perustumaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevaan kriisinhallinnan tapaturma- ja ammattitautilakiin.
Palveluksen aikaisen tuen kehittämisen tavoitteena on tukea palvelustehtävien suorittamista ja ehkäistä ennalta mahdollisia palveluksen aikaisia ja sen jälkeisiä ongelmia. Tuen kehittämisen painopiste on henkilövahvuudeltaan pienissä operaatioissa, kuten tarkkailijaoperaatioissa.
Suomalaisen rauhanturvaamisen 60-vuotisjuhlavuonna 2016 on kaikille rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä palvelleille tarkoitus jakaa yhteiseksi tunnukseksi kriisinhallintaveteraanikortti, joka oikeuttaisi Puolustusvoimien ja Rauhanturvaajaliiton erikseen neuvottelemiin etuihin.
Ohjelma on puolustusministeriön mukaan laadittu laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Toimenpiteiden toteuttamiseen tulevat puolustushallinnon lisäksi osallistumaan sosiaali- ja terveysministeriö, Valtiokonttori, Suomen Rauhanturvaajaliitto sekä puolustushallinnon henkilöstöä edustavat ammattijärjestöt.