Kehysriihen päätöksillä hallitus toteaa panostavansa ihmisten terveyteen, toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen, yritystoimintaan, maaseudun yritystoimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan.
Jo tehtyjen päätösten lisäksi hallitus valmistelee talouden nopeaa elpymistä tukevia toimenpiteitä kriisistä selviytymiseksi toukokuussa annettavalla lisätalousarviolla.
Hallitus korvaa koronakriisin terveydenhuollolle ja viranomaisille aiheuttamat kustannukset täysimääräisesti. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta osoitetaan 600 miljoonan euron lisämääräraha.
Yritystoiminnan turvaamiseksi tarkoitettua apua lisätään noin miljardilla eurolla. Hallitus varautuu ihmisten päivittäisen toimeentulon turvaamiseksi kuluvana vuonna yhteensä noin 1,5 miljardilla eurolla. Budjetin suhdanneluonteiset etuusmenot joustavat sen mukaan, mikä tarve on.
Lisäksi alle 10-vuotiaiden lasten kanssa töistä palkatta poissa oleva vanhempi voi hakea väliaikaista tukea lapsen hoitamiseen kotona.
Kunnat kohtaavat koronakriisin myötä merkittäviä taloudellisia vaikeuksia. Ensi toimena kriisitilanteessa kuntien kuluvan vuoden verotulojen menetyksiä korvataan 547 miljoonalla eurolla. Hallitus kertoo valmistelevansa toukokuun lisätalousarvioesitykseen kuntien tukipaketin, jonka koko on vähintään miljardi euroa.
Kriisin vuoksi ahdinkoon joutuneita kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoita tuetaan yhteensä yli 60 miljoonalla eurolla. Maaseudun yritystoimintaan panostetaan 40 miljoonaa euroa.
Hallituksen mukaan elvytystoimien rinnalla on välttämätöntä päättää myös rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.
Hallitus valmistelee tiekartan, jossa määritellään eri toimenpiteiden potentiaali pienentää kestävyysvajetta. Lyhyen ja pitkän aikavälin toimien tasapaino on välttämätön pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi.
Hallitus sanoo sitoutuneensa siihen, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella ja ekologisesti kestävällä tavalla sekä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä.
– Taloutta elvyttävät toimet ja julkisen talouden kestävyyttä vahvistavat toimenpiteet suunnitellaan ja valitaan niin, että ne tukevat myös hallituksen hiilineutraaliustavoitetta, irtautumista fossiilisista polttoaineista ja siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen hallitusohjelman mukaisesti. Tämä takaa talouden ja kilpailukyvyn pitkän aikavälin kestävyyden, vähentää riskejä ja luo kestäviä työpaikkoja kaikkialle Suomeen, hallitus muotoilee.
Yrityksille tukea kriisin yli
Tälle vuodelle on lisätty merkittävästi yrityksille suunnattuja tukia. Pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattavaa koronaviruksen vaikutusten ehkäisemiseen tarkoitettua kehittämistukea lisätään 200 miljoonalla eurolla aiempiin päätöksiin verrattuna. Myös Business Finlandin avustusvaltuuksia yritysten tukemiseen korotetaan sadalla miljoonalla eurolla.
Business Finlandin kautta myönnettävien lainojen myöntämisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 300 miljoonalla eurolla.
Valtionavustuksen myöntämiseksi kunnille yksinyrittäjien tukemiseen ehdotetaan 150 miljoonan euron lisäystä aiempiin päätöksiin verrattuna. Tuen tarkoituksena on yksinyrittäjien maksuvalmiuden turvaaminen koronaviruksen aiheuttamassa heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa.
Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle ehdotetaan 150 miljoonan euron pääomitusta uuden vakautusohjelman perustamiseen käytettäväksi koronavirustilanteen aiheuttamiin likviditeettiongelmiin. Pääomasijoituksia kohdennetaan yrityksiin, jotka ovat koronaviruksen takia joutuneet äkillisiin ja tilapäisiin vaikeuksiin.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenoihin ehdotetaan 7,5 miljoonan euron ja Business Finlandin toimintamenoihin 10 miljoonan euron kertaluonteista lisäystä yritystukihakemusten käsittelyyn.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 20 miljoonan euron (noin 340 htv) lisäystä asiantuntijaresursseihin vastaamaan yritysten voimakkaasti lisääntyneiden yt-tilanteiden edellyttämiin neuvonta- ja palvelutarpeisiin.
Maaseudun yritystoimintaa harjoittaville yrityksille ehdotetaan 30 miljoonaa euroa ja kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville yrityksille kymmenen miljoonaa euroa väliaikaisena tukena koronavirusepidemian kielteisten vaikutusten ehkäisemiseen ja hallittuun poikkeustilanteeseen sopeutumiseen.
Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) ehdotetaan 6,5 miljoonan euron siirtoa varautumiseen rahaston varoista myönnettävien valtiontakausten takausvastuiden lisääntymiseen ja mahdollisesti lisääntyviin takaustappioihin.
Huoltovarmuuden kannalta kriittisen rahtiliikenteen ylläpitämiseen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa ehdotetaan valtion takausohjelmasta yhteensä enintään 600 miljoonan euron takauksia varustamoyhtiöille.
Tarvittavien suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden saatavuus turvataan. Hallitus ehdottaa 600 miljoonan euron lisämäärärahaa näiden hankintaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta.
Toimeentuloon turvaa yli miljardilla eurolla
Epidemian vuoksi palkatta töistä poissa oleva vanhempi voi hakea väliaikaista tukea. Nyt päätetty uusi etuus on vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan (723,5 euroa kuukaudessa) suuruinen.
Toimenpiteeseen ehdotetaan yhteensä 94 miljoonaa euroa. Tuki koskisi tilanteita, joissa varhaiskasvatuksessa olevaa tai perusopetuksen lähiopetukseen myös poikkeusolojen aikana oikeutettua alle 10-vuotiasta lasta hoidetaan kotona vanhemman ollen samalla palkattomasti poissa ansiotyöstä. Etuutta maksettaisiin myös ulkomailta Suomeen saapuville henkilöille, jotka on ohjattu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, ja jotka tästä syystä ovat ansiotyöstään palkattomasti poissa.
Valtion osuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta sekä työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan yhteensä noin 1,1 miljardin euron lisäystä. Lisäyksestä 794 miljoonaa euroa aiheutuu työttömyyden ja lomautusten lisääntymisestä. Työttömyyskassojen toimintaa tuetaan 20 miljoonalla eurolla etuuksien käsittelyn sujuvoittamiseksi.
Hallitus on antanut eduskunnalle esitykset laiksi yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisesta järjestämisestä sekä esityksen laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain väliaikaisesta muuttamisesta. Lisätalousarvioesityksessään hallitus osoittaa näihin työttömyysturvan muutoksiin, muun muassa yrittäjien toimeentulon turvaamiseen, 272 miljoonaa euroa.
Perustoimeentulotuen rahoitukseen ehdotetaan 169 miljoonan euron lisäystä ja asumistukimenoihin 177 miljoonan euron lisäystä heikkenevien työllisyysnäkymien vuoksi.
Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoita tuetaan yli 60 miljoonan eurolla.