Satelliittikuviin perustuvat tiedot noin 100 000:n Venäjän asevoimien sotilaan keskittämisestä Ukrainan rajan tuntumaan ovat viime viikkoina herättäneet kasvavaa huolta lännessä.
Ukrainan omaa reaktioita ilmentää Venäjä-tutkija Olga Lautmanin mukaan hyvin presidentti Volodymyr Zelenskyin taannoinen puheenvuoro, jossa tämä varoitti ukrainalaisia lankeamasta Vladimir Putinin hallinnon virittämään informaatioansaan.
– Lännen soittaessa hälytyskelloja ja esittäessä varoituksia, tunnelma Kiovassa on suhteellisen rauhallinen. Kyse on sentään maasta, joka on kokenut Itä-Ukrainassa jo seitsemän vuotta aseellista kamppailua – taistelua, jota Kreml rahoittaa ja jossa Venäjän sotilaskalusto ja joukot ovat suoraan osallisina, Lautman sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) artikkelissa.
– Ukrainalaiset ovat tottuneet Putinin hallinnon lähes tauotta jatkuneeseen uhkaavaan rummutukseen ja reagoivat vain harvoin, kun Kreml eskaloi tilannetta hakeakseen huomiota tai
myönnytyksiä länneltä. Ukrainan asevoimat ovat myös paljon paremmin varautuneet, varustautuneet ja taistelujen karaisemat kuin vuonna 2014, hän toteaa.
Vaarallisen yltiöpäinen
Venäjän viimeisimmässä joukkojen keskityksessä erityisen huolestuttavana on pidetty Spetsnaz-erikoisjoukkojen sekä sotilastiedustelu GRU:n ja ulkomaantiedustelu SVR:n yksiköiden
ilmaantumista Ukrainan rajan tuntumaan.
Lautman muistuttaa Venäjän samaan aikaan myös hämmentäneen Euroopan kaasumarkkinoita, uhkailleen Moldovan uutta länsimielistä hallitusta ja lisänneen sotilasapuaan Serbialle. Kremlin tukema Valko-Venäjä on puolestaan kärjistänyt tilannetta Puolan ja Liettuan vastaisella rajalla. Kaikki tämä on omiaan suuntaamaan huomiota pois Ukrainasta.
– Yhdysvaltain ja Euroopan johtajat toimivat oikein ilmaistessaan tukensa Ukrainan suvereniteetille ja tuomitessaan Venäjän aggressiiviset toimet, mutta myös heidän on oltava valmiita toimimaan, Lautman painottaa.
– Putin on nyt entistä itsevarmempi ja vaarallisen yltiöpäinen, koska länsi ei ole onnistunut saattamaan häntä vastuuseen aiemmasta groteskista hyökkäysten, murhien, vaalivaikuttamisen,
kyberiskujen ja disinformaatio-operaatioiden ketjusta, hän toteaa.
Jos Venäjä laajentaa sotaansa Ukrainaa vastaan ja luo uusia uhkia EU:n rajoille, Yhdysvaltojen ja Venäjän entistä tiukemmat pakotteet eivät Lautmanin mielestä enää riitä, vaan tarvitaan lopulta myös järeämpiä vastatoimia.
– Epäröintiin ei ole varaa, sillä Kreml pitäisi sitä heikkouden merkkinä ja rohkaistuisi yhä riskialttiimpiin ja vaarallisempiin tekoihin, hän varoittaa.