Venäjän osallistuminen sotaan Syyriassa ei perustu yksinomaan geopoliittisiin motiiveihin, vaan taustalla on myös kunnianhimoisia taloudellisia tavoitteita, arvioi tutkija Samuel Ramani.
– Venäjä haluaa ensinnäkin palauttaa Syyrian takaisin globaaleille rahoitusmarkkinoille, jotta Bashar al-Assad voi vakiinnuttaa otteensa vallasta ja ryhtyä kokoamaan niitä noin 400 miljardia dollaria, jotka hän uskoo Syyrian jälleenrakentamiseen ehdottomasti tarvittavan, Ramani arvioi Carnegie Endowment -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Toiseksi Venäjä haluaa hyötyä vähittäisestä asemoitumisestaan Syyrian jälleenrakennuksen keskeiseksi toimijaksi. Ulkomaisten pääomien virta Syyrian talouteen voisi tarjota elintärkeää kovaa valuuttaa venäläisille yrityksille, hän sanoo.
Vaikka presidentti al-Assadin hallintoa tukevat Venäjän asevoimat ovat suoraan ja välillisesti myötävaikuttaneet suurimittaisiin tuhoihin Syyriassa, ulkoministeri Sergei Lavrov vaatii länsimailta merkittäviä investointeja maan jälleenrakennukseen.
Lavrovin joulukuussa esittämä vaatimus ei sinänsä ole uusi. Jo kesällä 2018 Venäjän asevoimien esikuntapäällikkö, kenraali Gerasimov toimitti amerikkalaiskollegalleen, kenraali Joseph Dunfordille muistion, jossa USA:ta vaadittiin osallistumaan al-Assadin jälleenrakennushankkeiden rahoitukseen. Yhdysvallat kuitenkin torjui vaatimuksen.
Riittävätkö Venäjän rahkeet?
Kun USA ei Venäjän rahoitusvaateisiin langennut, Kreml kohdisti seuraavaksi huomionsa eurooppalaisiin valtiojohtajiin. Presidentti Vladimir Putin tarjoili Syyria-rahoitusta viime elokuussa Saksan liittokansleri Angela Merkelille keinona välttää uusi pakolaisaalto Eurooppaan. Merkel vastasi toteamalla, että humanitäärinen katastrofi Syyriassa on vältettävä, mutta osallistumista al-Assadin jälleenrakennusprojektiin hänkään ei luvannut.
Lännen kylmäkiskoisuus on saanut Kremlin kääntämään katseensa Saudi-Arabiaan ja Kiinaan.
– Viimeaikaisesta Syyriaa koskevasta kahdenvälisestä vuoropuhelusta huolimatta Saudi-Arabia ei ole Venäjän mielestä edelleenkään selvästi ilmaissut haluavansa antaa talousapua Syyrialle, Ramani sanoo.
Moskovassa toimivan Lähi-idän instituutin johtaja Jevgeni Satanovski uskoo Kiinan nousevan pitkällä aikavälillä Syyrian jälleenrakennuksen tärkeimmäksi rahoittajaksi. Venäjän tavoin myös Kiina näkee presidentti al-Assadin merkittävänä vastavoimana islamilaisille ääriliikkeille. Kiinalla on myös taloudellista kapasiteettia Syyrian tukemiseen huomattavasti enemmän kuin olemattoman talouskasvunsa kanssa kamppailevalla Venäjällä.
Venäjä saattaa Ramanin mukaan näyttäytyä Syyrian jälleenrakentamishankkeen voittajana lyhyellä aikavälillä. Maan rajalliset talousresurssit ja Kiinan kasvava haaste voivat kuitenkin kaataa Venäjän Syyria-ambitiot lähivuosien aikana.