Kreml pakkosiirtää ukrainalaisia Siperiaan

Pakkosiirrettäviä epäillään käytettävän Kremlin Siperian kehitysohjelman toteuttamiseen.
Telegram-julkaisu kertoi pakkosiirroista.
Telegram-julkaisu kertoi pakkosiirroista.

Ukrainan asevoimien erikoisjoukkojen kansallisen vastarintaliikkeen keskuksen mukaan Venäjä valmistelee miehittämiensä Ukrainan alueiden asukkaiden pakkosiirtoja Siperiaan ja Kaukoitään. Keskus ilmoittaa, että Moskova pyrkii tällä tavoin asuttamaan hylättyjä alueita uudelleen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Keskuksen mukaan Venäjän viranomaiset ovat jo aloittaneet pakkosiirto-ohjelman ensimmäisen vaiheen, jossa viralliset kirjeet on lähetetty miehitettyjen alueiden ”hallinnoille”, kouluille, sairaaloille ja palveluyhtiöille, jotta ne valitsisivat työntekijöitä ”mahdollisiin pitkiin komennuksiin itään”. Tämä koskee pääasiassa henkilöitä, joilla ”ei ole perhetilanteen rasituksia” – toisin sanoen niitä, jotka voidaan siirtää ilman meteliä. Keskus huomauttaa, että käytäntö muistuttaa Neuvostoliiton ”organisoidun värväyksen” menetelmää, jolla karkotettiin Krimin tataareja, tsetseenejä ja muita kansoja.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ukrainan mukaan Kreml suunnittelee käyttävänsä miehittämiensä Donetskin, Luhanskin, Žaporižžjan ja Hersonin alueen asukkaita aloittamansa, Venäjän turvallisuusneuvoston sihteerin Sergei Shoigun ilmoittaman laajamittaisen ”Siperian kehitysohjelman” toteuttamiseen.

– Siperia on tuhoutunut. Venäläiset eivät halua lähteä, joten Kreml valmistautuu rakentamaan ”uuden imperiuminsa” kodeistaan revittyjen ukrainalaisten avulla, vastarintaliikkeen keskus lausuu.
Venäjä on karkottanut Ukrainan kansalaisia koko hyökkäyssodan ajan. Ukrainan Verh’ovna Radan ihmisoikeusedustajan Dmytro Lubinetsin mukaan yli 19 500 ukrainalaislasta on pakkosiirretty Venäjälle vuodesta 2022 lähtien. Syyskuuhun 2025 mennessä 1625 heistä on palautettu Ukrainaan. Ukrainalaislasten karkotukset oli syy, minkä vuoksi Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin antoi pidätysmääräyksen Vladimir Putinista ja Venäjän lasten oikeuksien komissaarista Maria Lvova-Belovasta.

Mainos