Kreikka sai sitoumuksen yhteensä 6,8 miljardia euron lainaerästä. Kreikka tarvitsee lainan pitääkseen kriisissä keskellä julkisen sektorinsa toiminnassa.
Ehtona lainan saamiselle ovat rakenteelliset uudistukset, joihin sisältyy muun muassa terveydenhoitosektorin kulujen karsiminen. Kreikalta vaaditaan niin ikään käynnissä laajan verotuksen ja verohallinnon uudistuksen läpiviemistä.
– Vaaditaan merkittävästi lisätyötä ensi viikkojen aikana, jotta kaikki maksun edellytyksenä olevat ennakkotoimet saadaan täysin toteutettua, euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem sanoi HS:n mukaan tiedotustilaisuudessa myöhään eilisiltana Brysselissä. Dijsselbloem on Alankomaiden valtiovarainministeri.
Euromaiden hallitusten ja keskuspankkien lisäksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF osallistuu lainaerään 1,8 miljardin euron osuudella.
Lainan ensimmäinen on tarkoitus maksaa heinäkuun lopussa, mikäli Kreikka täyttää siltä vaaditut sitoumukset. Kreikka on luvannut muun muassa, että 25 000 julkisen sektorin työntekijän palkkoja lasketaan ennen kuin heidät joko irtisanotaan tai he siirtyvät uusiin tehtäviin julkisella sektorilla.
Vaatimukset rakenteellisista uudistuksista perustuvat niin sanotun troikan, eli Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston maanantaina antamaan arvioon. Sen mukaan uudistukset ovat edenneet, vaikkakin osin hitaasti.
Arvion mukaan Kreikan talous voi palata kasvu-uralle ensi vuonna. Talouden näkymiä pidetään kuitenkin epävarmoina. Komissio arvioi Kreikan velkojen nousevan kuluvan vuoden aikana peräti 175 prosenttiin bruttokansantuotteesta.