Puheenjohtajuus siirtyy vuodenvaihteessa Liettualta Kreikalle.
Kreikan puheenjohtajakautta värittävät toukokuussa järjestettävät eurovaalit sekä niiden jälkeen alkava EU-virkojen nimitysruletti.
Puheenjohtajuuden arvioidaan olevan talouskriisin kanssa painineelle maalle keino palata toimijaksi EU-politiikkaan. Myös omien kansalaisten vakuuttelu Kreikan ”eurooppalaisuudesta” lienee tavoitteena.
Maan ohjelmassa on erityisesti kasvun luominen ja työllisyyden parantaminen muun muassa nuorisotyöttömyyttä torjumalla.
Myös Euroopan talous- ja rahaliiton yhteistyön syventäminen on Kreikan kauden tärkeä tavoite. Esimerkiksi pankkiunionia koskeva lainsäädäntö halutaan valmistella pitkälle ennen toukokuun eurovaaleja.
Lisäksi Kreikan tavoitteena on esimerkiksi kattavan meripolitiikan luominen EU:lle. Myös maahanmuutto ja Euroopan ulkopuolelta tuleva siirtolaisuus ovat agendalla.
EU:n jäsenmaat toimivat vuorollaan puolivuotiskauden unionin puheenjohtajana. Puheenjohtajavaltion ministeri johtaa puhetta eri alojen ministerineuvostojen kokouksissa ja valmistelee kokousten työjärjestyksen.
Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana seuraavan kerran vuonna 2020. Viimeksi Suomi hoiti tonttia vuonna 2006. Kreikan jälkeen puheenjohtajaksi nousee Italia.