Kreikka hakee euromailta tukea laatimilleen uudistuksille, ennen kaikkea eläkeuudistukselle. Kreikalle keskeisin tavoite hyväksytyn väliarvion jälkeen on yhteisymmärryksen löytäminen tulevasta velkajärjestelystä. Suomea pidetään jälleen yhtenä haastavimmista maista Kreikan lainaohjelman jatkon hyväksymisessä.
Eukleidis Tsakalotoksen vierailussa on kyse ensi torstain euroryhmän kokouksen pohjustamisesta, joten keskusteluiden sisältöä ei kerrota julkisuuteen. Kyse on kabinettipolitikoinnista, tunnustelusta, mistä euroryhmän virallisessa kokouksessa voisi löytyä yhteisymmärrys Kreikalta vaadittujen uudistustoimien hyväksymisestä.
Tsakalotos aloitti euroalueen valtiovarainministereiden tapaamiset viime perjantaina Italiasta, minkä jälkeen hän on viikonlopun aikana vieraillut Portugalissa ja Ranskassa. Suomen jälkeen vuorossa on Saksa. Ministeritapaamisista ei paljon tietoa julkisuuteen tihku.
Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras sanoi vastikään olevansa vakuuttunut, että ”nyt ollaan yhden askelen päässä merkittävistä positiivisista ratkaisuista, jotka johtavat keskusteluihin velkahelpotuksista”. Todellisuudessa ollaan vielä kaukana yhteisymmärryksestä, joka johtaisi velkahepotuksiin.
Kreikan lainaohjelman ensimmäisen tarkastelun piti olla valmis jo marraskuussa, mutta se on viivästynyt, koska Kreikka ei ole tyydyttävällä tavalla vienyt läpi uudistuksia. Suurin kysymys on eläkeuudistus. Vasemmistolaisen Tsiprasin hallitus esittää eläkemaksujen korotuksia, leikkauksia uusiin eläkkeisiin, mutta pitäisi vanhat eläkkeet nykyisellä tasollaan. Ranskasta löytyy tukea Kreikan ehdottamille uudistuksille. Saksa taas yleensä on vaatinut tiukempaa linjaa sovitun noudattamisessa.
Lainaohjelman ensimmäinen hyväksytty tarkastelu on edellytys sille, että velkajärjestelystä voidaan keskustelu. Velkajärjestelyn toteutuminen on taas edellytys sille, että Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) osallistuu Kreikan kolmanteen lainaohjelmaan. IMF ei sääntöjenä puitteissa voi osallistua ohjelmaan, joka ei johda velkakestävyyteen. Ilman velkajärjestelyä kolmivuotinen lainaohjelma ei IMF:n mielestä riitä velkakestävyyden saavuttamiseen ja mahdollista Kreikan palaamista lainamarkkinoille.
Vaikka Kreikan lainaohjelmasta sovittiin jo viime vuoden elokuussa, moni tekijä on vielä kesken – ja Kreikka roikkuu edelleen löysässä hirressä. Se ei ole päässyt irtautumaan valuuttakontrolleista, koska Euroopan keskuspankki ei hyväksy Kreikan valtion velkakirjoja pankkien keskuspankkilainojen vakuuksiksi. Kreikka ei pääse myöskään hyötymään keskuspankin määrällisen elvytyksen ohjelmasta.
Syy siihen, miksi ensimmäistä väliarviota ole saatu valmiiksi, eikä kolmas lainaohjelma ole päässyt kunnolla käyntiin on Kreikan vitkuttelu uudistuksissa. Tsiprasin hallitus ei ole suostunut viemään eteenpäin uudistuksia ja leikkauksia sellaisena kuin rahoittajat eli euromaat ja Euroopan keskuspankki haluaisivat. Toistaiseksi kolmannen lainaohjelman eteneminen on ollut umpikujassa.
Suomea pidetään edelleen yhtenä tiukimmista maista ja mahdollisena esteenä kolmannen tukipaketin jatkolle. Euroryhmän kokouksia valmistelevan eurotyöryhmän puheenjohtaja Thomas Wieser sanoi joulukuussa, että osassa euromaista on vaikeuksia hyväksyä ensimmäistä väliarviota, ellei ole täyttä varmuutta siitä, että IMF osallistuu kolmanteen lainaohjelmaan. Wieser mainitsi Suomen tällaisena maana.
Pattitilanne syntyy siitä, että Suomi etunenässä edellyttää IMF:n osallistumista kolmanteen lainaohjelmaan ja Tsiprasin hallitus taas on ilmaissut, ettei halua lainkaan IMF:ä mukaan kolmanteen lainaohjelmaan. IMF on kirosana Kreikassa erityisesti sen harjoittaman tiukan linjan takia. Siinä, missä Euroopan unionin puolelta on löytynyt valmiutta joustoihin hätärahoituksen edellytyksenä olevien uudistusten toteuttamisessa, IMF on vaatinut tiukkaa ehtojen toteuttamista. IMF on erityisesti ajanut tiukkaa linjaa sosiaaliturvauudistukseen, joka Kreikan olisi vietävä läpi eläkeuudistuksen jälkeen.
Jos eläkeuudistuksesta ja muista pienemmistä uudistuksista syntyy yksimielisyys, keskustelut lainahelpotuksista voivat alkaa. Todennäköisesti keskustellaan pitkistäkin laina-aikojen pidennyksistä, korottoman kauden pidentämisestä ja koron alentamisesta.
Euroryhmän kokous on torstaina Brysselissä. IMF:n on määrä palata Kreikkaan 18. tammikuuta.