Euroalueen tulevaisuuden kannalta keskeistä on, leviääkö kaaos Kreikasta Espanjaan ja Italiaan, joissa populistiset protestiliikkeet ovat niin ikään saavuttaneet vahvan kannatuksen, toteaa riippumaton ekonomisti Roger Wessman sijoittajia palvelevalla MarketNose- verkkosivustolla julkaistussa blogikirjoituksessa.
Kreikan valtionlainojen korot kääntyivät selkeään nousuun sen jälkeen kun pääministeri Antonis Samaras signaloi syksyllä halua irtautua tukirahoittajien vaatimasta kurista. Nousu sai uutta vauhtia, kun uudet vaalit varmistuivat.
Kreikasta kantautuneet uutiset ovat ainoastaan tilapäisesti hieman nostaneet korkoja muissa kriisimaissa. Viime viikolla kymmenen vuoden korot laskivat muissa maissa uusiin pohjalukemiin.
EKP:n rahoituksen ehtona talouskuri
Wessmanin mukaan valtionlainamarkkinoiden reaktio perustuu merkittäviltä osin luottamukseen siitä, että viime kädessä EKP on valmis toimimaan hätärahoittajana.
– Edellytyksenä tälle on kuitenkin se, että maat ovat valmiita noudattamaan hätärahoituksen ehdoksi asetettavaa talouspoliittista kuria. Ongelma Kreikan kohdalla on nimenomaan se, että ehtoihin ei haluta suostua. Keskeinen kysymys on siten, mikä on todennäköisyys sille, että muissakin maissa kapinoidaan budjettikuria vastaan, Wessman analysoi.
Sekä Espanjassa että Italiassa on omat protestiliikkeet, joiden kannatus on lähes Kreikan äärivasemmistoa edustavan Syrizan luokkaa. Ranskassa euroa vastustavan äärioikeiston kannatus on vastaavissa lukemissa. Merkittävänä erona on kuitenkin se, että Kreikassa vaalijärjestelmä, joka antaa suurimmalle puolueelle suhteettomasti paikkoja ja kasvattaa riskiä siitä, että äärivasemmisto pääsee valtaan.
Wessman toteaa, että paineita nykyistä löysemmän budjettipolitiikan puolesta ei tule ainoastaan poliittisista ääriliikkeistä. Sekä Ranskassa, Italiassa että Espanjassa suunnitelmista julkisen alijäämän supistamiseksi on lipsuttu, mutta EU-komissio ja muut euromaat ovat hiljaisuudellaan hyväksyneet lipsumisen.
Budjettikurin uhmaaminen hermostuttaisi lainanantajat
Wessmanin mielestä minkään hallituksen ei kuitenkaan kannata kuitenkaan suoraan uhmata sovittua budjettikuria.
– Tämä hermostuttaisi lainanantajia ja vaikeuttaisi julkisen talouden rahoittamista. Alijäämää ei voi ylläpitää, jollei sille löydy rahoittajia. Siten avoin niskurointi voisi pakottaa maita tiukempaan budjettikuriin, Wessman toteaa.
Hän huomauttaa, että eurosta luopumiselle ei näytä löytyvän enemmistöä missään kriisimaassa. Edes Kreikassa Syriza ei uskalla sitä avoimesti kannattaa.
Wessmanin mukaan talouspolitiikan liikkumavaraa voidaan kasvattaa luopumalla eurosta ja kirjaamalla alas valtion velkaa. Käytännössä valtion velan yksipuolinen alaskirjaus ilman muiden euromaiden hyväksyntää ajaisi maan ulos eurosta. Jos Syriza pitää kiinni talouspoliittisesta ohjelmastaan, Kreikka ajautuu mitä todennäköisimmin ulos eurosta.
– Kreikan ero eurosta tuskin aiheuttaisi ketjureaktiota kannustamalla äänestäjiä muissa euromaissa uhmaamaan euroalueen sääntöjä. Päinvastoin, tämä todennäköisemmin olisi varoittava esimerkki, Wessman arvioi.