Kreikan pääministeri Alexis Tsipras aikoo johtaa maansa ulos pitkästä velkakriisistä.
– Pahin on selvästi takana, Tsipras sanoo The Guardianille.
– Voimme nyt sanoa varmuudella, että talous on nousussa… Se, minkä kukaan ei uskonut tapahtuvan, tulee tapahtumaan hitaasti. Me vedämme maan ulos kriisistä.
Entinen kommunistisen puolueen nuorisojärjestön aktiivi ja nykyisen vasemmistopuolue Syrizan johtaja Tsípras on toiminut Kreikan pääministerinä kahden ja puolen vuoden ajan.
Tsipras myöntää tehneensä suuria virheitä. Hänen mukaansa suurin virhe saattoi liittyä henkilövalintoihin hallituksen avainpaikoille.
Tsiprasin johtama Syriza vastusti kiivaasti säästötoimenpiteitä. Kun Kreikan irtaantuminen eurosta alkoi uhata yhä enemmän, Tsipras suostui kompromissiin lainaohjelmasta, jonka ehdot olivat aiempaa kovemmat.
15. heinäkuuta 2015 Kreikan parlamentti äänesti lainapaketin ehtojen hyväksymisestä. Kyllä-äänet voittivat 229–64.
Tätä ennen Kreikassa järjestettiin kansanäänestys 5. heinäkuuta koskien velkojien Kreikan hätärahoitusneuvotteluissa asettamien ehtojen hyväksymistä. Äänestyksessä ei-äänet voittivat 61,31 prosentin osuudella. Toisin sanoen kreikkalaiset hylkäsivät velkojien ehdotukset.
Syrizan ja Tsipraksen kannatus on laskenut rajusti takinkäännön seurauksena. Monet pitävät Tsiprasta valehtelijana, koska hän suostui menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin velkojien vaatimusten mukaisesti.
Kreikan julkisen talouden velka on kasvanut noin 340 miljardiin euroon, mikä on noin 180 prosenttia verrattuna bruttokansantuotteeseen. EU-maiden julkisen talouden velka ei saisi olla yli 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Työttömänä on 21,7 prosenttia työvoimasta.
Euroopan vakausmekanismi (EVM) myönsi Kreikalle aiemmin heinäkuussa 8,5 miljardin euron lainaerän juuri ennen kuin Kreikalta oli erääntymässä seitsemän miljardin suuruinen velka.
Lainaerä kuuluu laajemmin Kreikan kolmanteen, 86 miljardin euron hätärahoitukseen, josta sovittiin elokuussa 2015 ja jonka on määrä päättyä syksyllä 2018.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF hyväksyi viime viikolla 1,8 miljardin dollarin eli 1,6 miljardin euron lainajärjestelyn Kreikalle – periaatteessa. Kyseessä on hyvin epätavanomainen kompromissi.
Valuuttarahasto ei anna Kreikalle rahaa ennen kuin se saa ”tarkkoja ja uskottavia vakuutuksia” Kreikan eurooppalaisilta lainoittajilta maan velkaantumistason kestävyyden takaamiseksi.
Käytännössä EU-maiden tulee antaa Kreikalle lisää rahaa, jotta IMF:n laina toteutuu. Valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagarden mukaan Kreikan ja EU-maiden täytyy sopia velanhoitosuunnitelmasta pian.