Eläkeläisten, työttömien ja vain perusasteen suorittaneiden alttius päätyä köyhäksi on kasvanut erityisen paljon, kertoo tutkija Ilpo Suoniemen tutkimus. Hän tarkasteli köyhyyden dynamiikkaa vuosina 1995–2008 Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa.
Köyhyyden dynamiikka kuvaa sitä, miten ihmiset siirtyvät tuloluokista toisiin ja kuinka pitkään he viipyvät köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysraja on tutkimuksessa määritelty 60 prosenttiin mediaanitulosta.
Suoniemi toteaa, että köyhyys itsessään lisää riskiä olla köyhä jatkossakin.
– Tällainen riippuvuus kasvaa iän myötä. Perheasemassa tapahtuva äkillinen muutos – puolison kuolema tai ero – heikentää merkittävästi pienituloisten palkansaajien ja eläkeläisten toimeentuloa. Ikääntyneiden on muita vaikeampi enää muuttaa tilannettaan tältä osin, hän toteaa.
Lisäksi pitkät köyhyysjaksot kasautuvat henkilöille, joilla on erityinen köyhyysalttius. Korkeasti koulutetuilla ja työssäkäyvillä on matalampi köyhyysriski kuin perusasteen suorittaneilla, työttömillä ja eläkeläisillä.
Suoniemen tutkimuksen mukaan ero eri väestöryhmien välillä on kasvanut eli köyhyysriski jakautuu aiempaa epätasaisemmin.
– Tällä on huomattava köyhyysriskiä kasvattava ja köyhyysjaksoja pitkittävä vaikutus.
Osa köyhyyden pysyvyyden kasvusta selittyy Suoniemen mukaan sillä, että tarkastellulla ajanjaksolla tulonsiirrot jäivät jälkeen ansiokehityksestä.