Kukapa enää haudasta käsin haluaisi vaatia ”Rööperin katupojan” tarinoista korvausvaatimuksia kunnianloukkauksesta.
Tällä Tomilla ei ole juuri tekemistä Tom of Finlandin seksuaalisten ominaisuuksien kanssa. Tom Sjöberg on toki paljon elämässään homoja nähnyt ja sellaisten kanssa tullut hyvin toimeen myötä- ja vastoinkäymisissä.
Yksi erikoisuuksista oli julkkishomo nimeltä Mösjöö Mosse, joka oli ensimmäisiä taidokkaita itsensä esillä pitäjiä. Hän pelehti kauniiden naisten ja miesten kanssa, ja ylläpiti tarkoituksella syntistä mainetta – usein muiden kustannuksella.
Palkkioita oli tarjolla, koska sensaatiolehdet olivat yhtä uutisahneita kuten tänäkin päivänä.
Amerikan eteläisillä aurinkorannoilla eleillessään Hymyn kuuluisa juorutoimittaja antoi Mosselle kerran kymppitonnin ja tilasi valokuvan siellä asuvasta miljonääristä, ”kuolevasta” Kalle Anttilasta.
Mosse pyöri puskissa, Tom vähän loitommalla, ja sai kuvan. Sitten Hymyssä olikin tänään klikkiotsikoksi luokiteltava ”Kuolevan Kalle Anttilan viimeiset kuvat”. Siinä mielessä juttu oli valhe, koska ei KK heti suinkaan kuollut, vaan ensin lähti Mosse itse.
King´s Sexin kellari on kätkenyt uumeniinsa tuhmaa ja kiellettyä pornografista aineistoa. Välillä sitä ovat tyhjentäneet syntiä ja salattua materiaalia kärkkyvät asiakkaat, välillä poliisi on vienyt sieltä tavaraa jätesäkkikaupalla. Yhä lööpit ovat todistamassa seinällä menneistä suuruuden ajoista:
– IL: Pornokuningas höynäytti ulosottomiehiä
– IS: Zhirinovski seksibaarissa
– IL: Kaunis ja rohkea Suomen-vierailu – Clarke seksi-kapakkaan
Mammona tuli ja meni
Niin Mossen kuin monen muun ystävyys ja tuttuus lähti liikkeelle siitä, että pornokaupan oven lehmänkello kilahti, ja siinä oli oleva Sjöbergin tuleva – jollei ystävä, ainakin – tuttu, josta hän nyt repii muistikuviaan. Kuinka tarkkoja ja luotettavia, sitä ei kukaan Sjöbergin itsensä lisäksi tiedä.
Asiakas- ja tuttavapiiri on kirjava. Materiaalia Tom on toimittanut joko suoraan tai välikäsien kautta. Urho Kekkosen asialla olleelle, yksi merkillisistä oli miljoona-arabi, joka rahakasaa tarjoten halusi ostaa koko puljun, Harri Saksala, Hantta Krause, Johnny-Kai Forssell, Volvo Markkanen, Kari S. Tikka, Arvo Ylpön pikkuveli – osa kunnon kansalaisia, osa täältä jo lähteneitä, osa yhä vaikuttavia.
Yhteys kirjan muistelijaan ei tarvitse merkitä rikosta, sillä huomattava osa tavarasta oli täysin laillista, vähän vain haittasi mainetta. Surullisia ovat kohtaamiset. Vapiseva Olavi Virta kepin kanssa Tukholmassa 1967, laulusta ei tullut mitään, entinen kuningas talutettiin pois.
– Häntä ei autettu, ei autettu Laila Kinnustakaan. Ketään ei tuolloin autettu. Voi toki olla, etteivät olisi suostuneet apua ottamaankaan.
Kun 1980-luvun alussa pappi, kansanopistomies ja Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja Olavi Ronkainen piipahti porno-ostoksilla, Sjöberg luuli lukijapiirinsä jo ratkaisevasti laajentuneen. No tavallaan, lehdet hän kiikutti suoraan poliisille, se kun jahtasi lapsipornoa, johon helsinkiläinen pornokaupan toimiala suhtautui kielteisesti.
– Meille oli tarjottu 1970-luvun alussa thaimaalaisia lapsipornolehtiä, joissa oli kuvia alle 10-vuotiaista tytöistä. Mun tytär oli tuolloin kolmevuotias. Soitin jokaiselle stadilaiselle pornokauppiaalle, meitä oli noin viisitoista ja pidettiin Inter-Continentalin Ball Roomissa kokous. Tuota paskaa me ei aleta myymään, kaikki sanoivat.
– Ykskään stadilainen pornokauppias ei oo palanut lapsipornosta, vaikka ratsioita tehtiin vaikka kuinka. Lakikin oli tiukka, mutta kauppiailta löytyi myös moraalia rahan yli.
Poliisin silmätikku
Noista ajoista lukien poliisi aloitti tiuhaan toteutuneen ajojahdin. Välillä Tom Sjöbergin puhelin soi, ja salamyhkäinen ääni lupasi: tule, tänne on tullut toimitus. Kun utelias Tom menee paikalle, siellä odottavat poliisit.
Monesti myyntivalikoimaa on takavarikoitu, ja kun se on havaittu lailliseksi, se on myös hiljaisesti palautettu.
Ruotsissa hommissa ollessaan suomalaiset Slussenin sissit saivat vaikutelmat, että sikäläinen poliisi oli joukko lälläreitä. Tutustuipa Tom siellä maailman kuulun Tukholma-syndrooma-käsitteen aikaansaajaan, panttivankeja pankissa ottaneeseen Jan-Erik Olssoniin. Tästä kohtaamisesta ei niinkään, mutta monesti rikoksentekijät ystävystyvät tai oppivat ainakin sietämään toisiaan – hetkeksi.
Poliisin silmissä Tom on aina ollut syyllisoletettu. Kerran pinna paloi, kun kuuluisa syyttäjä Santavuori antoi vankilatuomion. Sjöberg aneli armoa Mauno Koivistolta, ja meni ärhäkkäästi eduskunnan oikeusasiamiehen, Jorma S. Aallon puheille.
Kinaamalla Aalto suostui ottamaan vastaan. Tom näytti oikeusoppineelle lehtiä, josta oli saanut tuomion ja Rautakirjan myymää vastaavanlaista. Kysymys kuului:
– Mitä eroa näissä on?
Jorma S. Aalto siihen:
– Maahantuojassa se ero on.
Sama tavara, mutta pärstäkertoimessa hitusen verran eroa.
Lamppu Laamanen: Tom Sjöberg. Rööperin katupoika. Docendo 2025.
