Tutkinnon suorittaneiden osuus lisääntyi viime vuonna 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 33 prosenttia väestöstä.
Eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita asui Uudellamaalla. Maakunnassa asuvista yli 15-vuotiaista 40 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon.
Suhteellisesti vähiten korkeasti koulutettuja oli Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa, joissa osuus jäi 26 prosenttiin.
– Yliopistokaupungit ja -kaupunkien lähikunnat ovat tyypillisesti paikkakuntia, joissa on keskimäärin korkeimmin koulutettu väestö, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Mika Witting.
Viime vuonna korkeimmin koulutettu ikäluokka olivat 40–44-vuotiaat. He olivat opiskelleet keskimäärin 4,9 vuotta perusasteen jälkeen.
Suomalaisten koulutustaso on noussut huimasti 50 vuodessa. Vuonna 2020 jo 74 prosenttia väestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Vuonna 1970 vastaava osuus oli vain 25 prosenttia. Erityisen vahvasti on noussut naisten koulutustaso.
– Koulutustaso on noussut, koska korkeakoulutukseen on Suomessa panostettu, ja koulutus on tuotu kaikkien ulottuville. Koulutustason nosto on ollut selvä poliittinen ja yhteiskunnallinen tavoite. Erityisesti naisten koulutustason nousu on ollut nopeaa, Witting kertoo.
Viidenkymmenen vuoden aikana 30–39-vuotiaiden perusasteen jälkeinen koulutus on pidentynyt 3,1 vuodella. Viime vuonna peruskoulun jälkeinen opiskeluaika oli keskimäärin 4,6 vuotta.
Koulutuspituudella ilmaistu koulutustaso ei ole kuitenkaan enää viime vuosina noussut.
Koulutustason nousu jatkui 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä aina vuoteen 2013 asti, minkä jälkeen taso on kääntynyt jopa laskuun.
– Koulutustason nousun pysähtymiseen vaikuttaa se, että nuoremmat ikäluokat osallistuvat aiempia ikäluokkia vähemmän korkeakoulutukseen. Korkeakoulutuksen tarjonta ei vastaa aiempaa korkea-asteen koulutuksen tarjontaa, Witting sanoo.
Sukupuolten välisten koulutuserojen kasvu näkyy 30–39-vuotiaan väestön kohdalla. Vuodesta 1970 aina vuoteen 1987 asti miehet opiskelivat naisia pidempään. Sen jälkeen naisten koulutus on pidentynyt selvästi miehiä enemmän. Viime vuonna naiset opiskelivat keskimäärin 5,1 vuotta perusasteen jälkeen, kun miehet opiskelivat 4,1 vuotta.