Sosiaalinen eriarvoisuus selitetään sosiologiassa usein yksilön ominaisuuksien avulla, kuten koulutustasolla, sukupuolella ja vanhempien asemalla. Ajatuksesta, että koulutus nostaa ihmisten sosiaalista asemaa, eli tuloja ja statusta, on tullut melkein itsestäänselvyys.
Tämä nähdään myös joskus merkkinä meritokratiasta, mikä tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa ihmiset palkitaan pääasiallisesti heidän saavutustensa ja ansioidensa eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella.
Irene Prixin väitöstutkimus kuitenkin haastaa vakiintuneen näkemyksen kahdella eri tavalla.
Teoreettisella tasolla tutkimuksessa väitetään, että sosiaalinen eriarvoisuus on monimutkainen yhteiskunnallinen ja poliittinen prosessi, jota ei voida selittää pelkästään yksilön ominaisuuksilla. Rekisteri- ja kyselyaineistoihin perustuva empiirinen tarkastelu puolestaan osoittaa, että tutkintojen hyöty suomalaisilla työmarkkinoilla vaihtelee huomattavasti koulutusalan mukaan.
Naisvaltainen koulutusala ei aina ole haitta
Koulutusjärjestelmä jakautuu edelleen naisten ja miesten aloihin. Väitöstutkimuksen tulosten perusteella tämä niin kutsuttu sukupuolisegregaatio ei ole muuttunut paljon viime vuosikymmeninä.
– Varsinkin ammatillisessa koulutuksessa tekniset alat ovat selvästi miesten käsissä, kun taas sosiaali- ja terveysalalla opiskelee lähinnä naisia. Nämä erot ovat huomattavia myös korkeakoulutuksessa, vaikka yliopistoissa naisten ja miesten alat eivät eriydy yhtä jyrkästi kuin ammattikorkeakouluissa, Prix toteaa väitöstiedotteessaan.
Kysymykseen, onko koulutus naisvaltaiselta alalta aina haitta ja miesvaltaisen alan koulutus aina hyöty suomalaisilla työmarkkinoilla, ei ole Prixin mukaan yksiselitteistä vastausta.
– Sama ala voi estää pääsyn korkeampaan sosiaaliseen asemaan mutta yhtaikaa myös suojella selvältä epäonnistumiselta. Toisaalta, vaikka joidenkin alojen valmistuneilla on paremmat mahdollisuudet päästä korkeatasoisiin ammatteihin, samalla alalla voi yhtaikaa olla korkeampi riski ajautua vain vähän ammattitaitoa vaativaan työhön.
Korkeampi koulutustaso ei välttämättä tuo korkeampia tuloja
Vanha totuus, että korkeasti koulutetut saavat parempaa palkkaa kuin ne, joilla on vähemmän koulutusta, pitää paikkansa etenkin verrattaessa saman alan valmistuneita.
– Alojen välisissä vertailuissa korkeampi koulutustaso ei välttämättä kuitenkaan tuo korkeampia mediaanituloja, Prix sanoo.
Esimerkiksi vuonna 2005 humanistisen alan yliopistotutkinnon vaikutus 28–35-vuotiaiden miesten mediaanituloihin oli keskimäärin yhtä suuri kuin tekniikan alan ammatillisen koulutuksen tai terveysalan AMK-tutkinnon.
Naisten mediaanituloihin vaikuttivat suurin piirtein yhtä vahvasti esimerkiksi tietojenkäsittelyn ammatillinen koulutus ja palvelualojen AMK-tutkinto.
Samankaltainen ilmiö havaitaan Prixin mukaan myös vuosien 1985 ja 1995 aineistoissa. Hänen mukaansa tutkimustulokset viittaavat vahvasti siihen, että koulutuksen roolin ymmärtäminen sosiaalisen eriarvoisuuden tuottajana ei onnistu meritokratian käsitteen avulla, vaan vaatii laajempaa yhteiskunnallista näkökulmaa.
Prix huomauttaa, että väitöstutkimuksen tuloksien tulkintaan tarvittaisiin laajempia näkökulmia, jotka huomioitavat valtasuhteet ja taloudellisen kontekstin eri alojen työmarkkinoilla.
Mag.rer.soc.oec., MA Irene Prixin väitöskirja Limits of Meritocracy: How Fields of Study and Gender Segregation Affect Social Stratification in Finland tarkastetaan perjantaina 23. toukokuuta Turun yliopistossa.