Selvityksessä ehdotetaan, että ammatillinen koulutus järjestettäisiin hallinnollisesti yhtenä asiakaslähtöisenä ja osaamisperusteisuutta tukevana koulutusmuotona. Koulutussopimus korvaisi nykyisen työssäoppimisen ja sillä voisi suorittaa eri pituisia osia ammatillisesta koulutuksesta.
Työpaikoilla kouluttautumisesta tulisi selvityshenkilöiden mukaan sopia tutkinnon osa kerrallaan. Opiskelijalle tämä antaisi joustavan mahdollisuuden yhdistellä eri oppimisympäristöjä ja työpaikalla järjestettävän koulutuksen sopimusmuotoja koulutuksensa aikana. Mahdollisuus eripituisiin sopimuksiin lisäisi myös yritysten ja julkisen sektorin mahdollisuuksia tarjota oppimispaikkoja. Koulutussopimusta voisi hyödyntää jatkossa myös muissa työvaltaisissa ympäristöissä, kuten työpajoissa.
Koulutussopimus ei perustu työsuhteeseen, kun taas oppisopimuksella sovittaisiin jatkossakin työsuhteisesta työssä oppimisesta.
Selvityksen mukaan koulutussopimus soveltuisi kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Malli soveltuisi myös maahanmuuttajien koulutuksiin ja ei-tutkintotavoitteisiin työpaikoilla toteutettaviin koulutuksiin.
Opiskelijalle ei lähtökohtaisesti maksettaisi korvausta työpaikalla opiskelusta. Koulutussopimuksella opiskeltaessa työpaikalle ei maksettaisi koulutuskorvausta, paitsi jos ohjauksesta merkittävä osa on sovittu työpaikan edustajan vastuulle.
Opiskelijoiden hakeutumista työssä oppimiseen tuettaisiin mahdollistamalla se, että koulutussopimuksen aikana työnantaja voisi halutessaan maksaa opiskelijalle korvausta ilman, että heidän välilleen syntyy työsuhde. Opiskelija säilyisi koko opiskelunsa ajan kirjoilla oppilaitoksessa.
– Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista tulee lisätä ja monipuolistaa yhteistyössä työelämän kanssa. On tärkeää, että jokainen opiskelija löytää itselleen sopivimman koulutuspolun yhdistelemällä entistä joustavammin työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua. Koulutussopimus on erityisesti nuorille erinomainen mahdollisuus oppia käytännönläheisellä tavalla ja uskon, että sen avulla moni nuori saa hyvän koulutuksen lisäksi myös työpaikan, totesi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Selvityshenkilöt, rehtori Maija Aaltola ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhanen luovuttivat koulutussopimusselvityksensä keskiviikkona ministeri Grahn-Laasoselle keskiviikkona.
Selvityshenkilöiden mielestä työpaikoille kohdistuvia hallinnollisia menettelyjä tulisi keventää ja vastaavasti koulutuksen järjestäjien vastuuta työpaikkojen tukemisessa sekä tarvittavien palvelujen toteuttajana tulisi vahvistaa. Koulutussopimus tulisi laatia sähköisesti osana opiskelijan henkilökohtaista suunnitelmaa ja se voitaisiin tehdä ilman erillisiä allekirjoitettavia sopimusasiakirjoja.
Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä ja rahoitusta tulisi muuttaa siten, että se kannustaisi järjestämään koulutusta työpaikoilla ja työvaltaisesti. Koulutuksen työelämälähtöisyyttä tulisi kehittää ensisijaisesti valtakunnallisesti tutkinnon perustetasolla.
Selvityshenkilöt ehdottavat, että koulutussopimusmalli ja laajemmin uudenlainen työpaikalla järjestettävän koulutuksen malli otetaan käyttöön 1.1.2018 mennessä. Hallitus on päättänyt kärkihankkeiden toimeenpanosuunnitelmassaan, että ammatillisen koulutuksen reformissa otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli.